Elachista

Tuntosarvet 3/4 etusiipien pituudesta, koirailla rihmamaiset, tyvijaokkeessa tavallisesti kampasukasia. Huulirihmat pitkät, ylöspäin taipuneet; keskijaoke sileä; kärkijaoke lyhyempi. Etusiipien suoni R3 lähtee joskus suonesta R5; R4 lähtee suonesta R5 tai puuttuu; M1 lähtee suonesta R5; R5 päättyy etureunaan; M2 puuttuu; M3 joskus puuttuu. Takasiipien suonet Rs ja M1 varrelliset; M2 puuttuu; M3 joskus puuttuu. Sukupuolidimorfismi yleistä.

Koteloiden keskiruumiissa kyhmyjä. Takaruumiissa ja metanotumissa lateraalinen ja dorsaalinen pitkittäissärmä.

Koiraiden uncus kehittynyt kahdeksi liuskaksi. Sivulämssä pitkä ja kapea, kärjen yläosassa ei hammasta. Sormilisäke olemassa, harvoin pienentynyt.

Naaraiden antrum ja colliculum yleensä olemassa, vaihtelevasti kitinisoituneet, yhteensulautuneet tai erilliset. Corpus bursaessa tavallisesti signum.

Toukat kovertavat heinäkasvien (Poaceae), sarakasvien (Cyperaceae) tai vihviläkasvien (Juncaceae) lehtiä; toukat usein vaihtavat koverretta.

Koteloituminen tapahtuu tavallisesti lehdelle kiinnittymällä kehruurihmalla ja peräkärjestä, tai harvemmin hienoon koppaan.

Lajit talvehtivat useimmiten munana tai toukkana.

Kaila, L. 1999. Phylogeny and classification of the Elachistidae s.s. (Lepidoptera: Gelechioidea). Systematic Entomology 24(2): 139–169.

Meyrick, E. 1928. A revised handbook of British Lepidoptera. Watkins and Doncaster, London. vi, 914 s.

Patočka, J. 1999. Die Puppen der mitteleuropäischen Elachistidae (Lepidoptera, Gelechioidea). Bonner zoologische Beiträge 48(3–4): 283–312.

Sruoga, V. & Ivinskis, P. 2005. Lietuvos elachistidai (Lepidoptera: Elachistidae). Monografija. VU Ekologijos instituto leidykla, Vilnius. 232, [26] s.

Traugott-Olsen, E. & Nielsen, E. S. 1977. The Elachistidae (Lepidoptera) of Fennoscandia and Denmark. Fauna Entomologica Scandinavica 6. Scandinavian Science Press, Klampenborg. 299 s.