Välkehitukoi – Elachista gleichenella

Siipiväli 8–9 mm. Pää, otsa ja huulirihmat pronssinkiiltoiset. Tuntosarvet mustahkot, kärkeä kohti harmaammat, tummarenkaiset. Keskiruumis mustahko, metallinkiiltoinen. Jalat tummanharmaat, nilkat valkeahkot, tummanharmaatäpläiset. Takaruumis harmaa; perätupsu harmahtavanokra.

Etusiivet tumman pronssinruskeat; kuviot hopeanhohtoiset: pieni täplä siiven tyvellä (naaraalla koko siiven tyvi); keskikohdan sisäpuolella poikkivyö, joka ulottuu etureunaan sekä keskikohdan ulkopuolella poikkivyö, joka muodostaa kulman ulospäin. Ripset ruskehtavanharmaat, niissä musta jakoviiru. Takasiivet harmaat.

Toukka valkeahkon harmaanvihreä. Pää ja kilvet tummanruskeat. Prothoraxin selkäpuolella etupuoliskossa vatimainen syventymä. Niskakilpi muodostuu kahdesta leveästä hyvin kitinisoituneesta skleriitistä, jotka ovat ennen viimeistä nahanluontia etu- ja takapäästä pyöristyneet ja niiden tyvessä sivuilla viistosti eteenpäin suuntautuneet terävät ulokkeet. Viimeisen nahanluonnin jälkeen nämä ulokkeet katoavat ja etu- ja takareuna suoristuvat. Kitiini asettunut kokkareiksi ja takareuna paksuuntunut. Etuosassa kuutavat kitiinivahvistukset. Rintakilpi leveä levy, joka on edestä ja takaa hiukan leventynyt; molempien päiden keskellä selvät lovet. Peräkilpi muodostuu kolmesta pienestä, epäterävästä, keskeltä paksuuntuneesta levystä.

Kotelo 3,3–3,5 mm, peräpäästä tylppä, vatsapuolelta katsottuna jopa hieman kovera, väritys punertavanruskea. Pintarakenne hieno, takaruumiin keskimmäiset jaokkeet lähes sileät. otsassa, etusiipien suonissa, tuntosarvissa ja mesonotumissa lukuisia riveihin järjestyneitä nystyjä. Labrum leveä ja tylppä. Imukärsä pitempi tai yhtä pitkä kuin etujalat, nämä erillään toisistaan. Jaokkeen A10 vatsapuolella vain hienojen tarttumakoukkujen rivit, sivuilla kyhmy ja kulmissa yksi koukku. Kremaster vatsapuolelta katsottuna selvästi erottuva, pieni, mutta ulottuu melko etäälle anaalisaumasta, ilman koukkuja.

Muistuttaa tuikehitukoita (E. nobilella), mutta on suurempi ja kiiltävämpi.

Koiraan uncuksen liuskat lyhyet, niiden välinen lovi matala; gnathos suuri. Sivulämssä cuculluksen sisäpuolelta hyvin kapea. Aedeaguksen kärki vahvasti taipunut.

Naaraan ductus bursaen takaosassa pitkittäispoimuja. Corpus bursae jakautunut kahteen osaan, joista suuremman sisäpinnalla piikkejä.

Lentää kesä–heinäkuussa.

Toukka syys–toukokuussa; talvehtii keskenkasvuisena.

Tulee valolle.

Toukka elää saroilla (Carex), kovertaa lehtiä. Muna yleensä lehden kärjen alapinnalla. Koverre kapea, mutkitteleva käytävä. Keväällä käytävä levenee asteittain lähes lehden koko lehden levyiseksi. Vaihtaa syystalvella usein koverretta, ilman alkukäytävää. Koverre tässä vaiheessa ruskea ja sijaitsee lähellä lehden kuihtuvaa kärkiosaa. Uloste suurina, poitkänomaisina tummina täplinä. Talvehtii koverteen sisällä.

Koteloituu lehdelle tai maahan heikosti yhteenkudottujen lehtien väliin kiinnittyen vyörihmalla ja peräpäästään.

Habitaatti vaihtelee havumetsistä avoimiin, aurinkoisiin ruohomaihin.

Lepiforum

Moth Dissection UK

Plant Parasites of Europe

Svenska fjärilar

Frey, H. 1859. Das Tineen-Genus Elachista. Ein Versuch. Linnaea Entomologica 13: 172–314.

von Heinemann, H. & Wocke, M. F. 1877. Die Schmetterlinge Deutschlands und der Schweiz systematisch bearbeitet. Zweite Abtheilung. Kleinschmetterlinge. Bd. 2. Heft 2. C. A. Schwetschke & Sohn, Braunschweig. S. i–iv, 389–825, 1–102.

Meyrick, E. 1928. A revised handbook of British Lepidoptera. Watkins and Doncaster, London. vi, 914 s.

Patočka, J. 1999. Die Puppen der mitteleuropäischen Elachistidae (Lepidoptera, Gelechioidea). Bonner zoologische Beiträge 48(3–4): 283–312.

Spuler, A. 1910. Die Schmetterlinge Europas. II. Band. E. Schweizerbartsche Verlagsbuchhandlung, Stuttgart. 523 s.

Sruoga, V. & Ivinskis, P. 2005. Lietuvos elachistidai (Lepidoptera: Elachistidae). Monografija. VU Ekologijos instituto leidykla, Vilnius. 232, [26] s.

Stainton, H. T. et al. 1858. The natural history of the Tineina. Volume III. Elachista. Part I. Tischeria. Part I. John van Voorst, London. i–vii, 1–269, [I–VII, I].

Steuer, H. 1980. Beiträge zur Kenntnis der Elachistiden (Lepidoptera) Teil IV. Deutsche Entomologische Zeitschrift, N. F. 27 (4–5): 297–311.

Traugott-Olsen, E. & Nielsen, E. S. 1977. The Elachistidae (Lepidoptera) of Fennoscandia and Denmark. Fauna Entomologica Scandinavica 6. Scandinavian Science Press, Klampenborg. 299 s.