Kirjohitukoi – Elachista maculicerusella
- Yleiskuvaus
- Media
- Tunnistus
- Biologia
- Taksonomia
- Esiintyminen
- Näytteet
Yleiskuvaus
Siipiväli 9–12 mm. Pää, otsa ja huulirihmat valkeahkot. Tuntosarvet valkeahkot, naaraalla harmaarenkaiset. Keskiruumis ja siipikannet valkeahkot. Jalat vaaleanharmaat, nilkat valkeahkot. Takaruumis harmaa, naaraalla vaaleanharmaa.
Etusiivet okranvalkeat. Siiven tyvellä joskus 2 tai 3 tumman harmaanruskeaa täplää. Keskellä siipeä ja 3/4 kohdalla epäselvärajaiset, harmaanruskeat poikkivyöt, jotka joskus häipyvät etureunassa; sisempi hiukan ulospäin viisto, leveimmillään takareunassa, sen sisällä selvästi erottuva, musta siipitaitetäplä; ulommassa joskus pieni, musta täplä ennen keskikohtaa. Ripset valkeahkot tai ruskehtavanvalkeat, niissä hiukan epäselvä, ruskehtava jakoviiru. Takasiivet harmaat; ripset vaaleammat.
Toukka 8,5–9 mm, vaaleankeltainen. Pää ruskea. Niskakilpi koostuu kahdesta pitkästä levystä, jotka ovat takaa molemmille sivuille nuijamaisesti leventyneet, niissä 3 ruskeaa kitinisoitumaa: takimmainen suurin ja keskimmäinen hyvin pieni. Rintakilpi kapea, pitkä levy, etupäästä pyöristynyt ja siinä ruskea kitinisoituma. Takapää hiukan leventynyt ja tyvessä on 2 pientä sisentymää; myös tässä kohtaa on havaittavissa vahvempi kitinisoituma. Peräkilpi puuttuu.
Kotelo 5,3—5,5 mm, melko solakka, etu- ja takapää poikkipäiset. Väritys tumman- – mustanruskea, pintarakenne kohtalaisen karkea. Mesonotumin sivuselässä ja sivuilla verrattain lukuisia valkeahkoja kyhmyjä. Pitkittäissärmät selvät, sivusärmät vaaleat. Imukärsä lyhyempi kuin etujalat; nämä keskenään rajakkain selvästi lyhyemmän matkan kuin keskijalat. Keskijalat keskenään rajakkain ainakin 2 × lyhyemmän matkan kuin tuntosarvet. Takajalat verrattain lyhyet. Jaokkeen A9 vatsapuolella tarttumakoukkuja. A10 ilman sukasia, pyöristynyt, sivulta katsottuna pullistunut ja kärjestä melko suippo.
Mikroskooppiset tuntomerkit
Koiraan uncuksen liuskat pienet, pyöristyneet, lähellä toisiaan, niiden välinen rako V:n muotoinen, liuskoissa sukasia, jotka ovat pitemmät kuin liuskan leveys; gnathos poikittain pitkänomainen. Sivulämssän costassa ulkonema ennen cucullusta; sacculuksen kärjessä uloke cuculluksen alapuolella. Sormilisäke nuijamainen. Vinculum ilman keskiharjannetta; saccus lyhyt, tylppä. Aedeagus ilman kornuutteja, kärjessä pieni halkio.
Naaraan apofyysit ohuet, takimmaiset pitemmät kuin etummaiset. Antrum pussimainen, kuroutunut kohti colliculumia, ventraalireuna lähes puoliympyrän muotoinen, dorsaaliseinämässä kapea, pitkä piikkinauha; colliculum hyvin lyhyt. Signum hyvin pieni, hienohampainen levy.
Elinkierto
Lentää toukokuun lopulta heinäkuun alkuun ja II sukupolvena elo–syyskuussa.
Toukka huhti–toukokuussa sekä heinäkuussa.
Elintavat
Lentää hämärissä ja yöllä; tulee hyvin valolle.
Toukka elää ruokohelvellä (Phalaris arundinacea), järviruo'olla (Phragmites australis) ja nurmiraiheinällä (Lolium pratense), kovertaa lehtiä. Koverre alkaa tavallisesti lehden kärjestä tai hiukan sen alapuolelta ja kulkee lehden tyveen. Se näyttää valkeahkolta ja on helppo löytää. Uloste aluksi koverteen vanhimmassa, ylemmässä osassa, myöhemmin nauhoina. Koverre, jonka reunat ovat epäsäännölliset, kulkee myöhemmin leveän lehden keskellä. Sivuille jää erilevyisiä parenkyymisuikaleita. Jos toukka vaihtaa koverretta, alkaa uusi lehden keskeltä. Toukka ruokailee sitten sekä kärkeen että tyveen päin.
Koteloituu lehden keskelle tai korrelle pää alaspäin kiinnittyen vyörihmalla ja peräpäästään.
Elinympäristö
Niityillä, kosteilla rantaniityillä.
Viitteet
Frey, H. 1859. Das Tineen-Genus Elachista. Ein Versuch. Linnaea Entomologica 13: 172–314.
von Heinemann, H. & Wocke, M. F. 1877. Die Schmetterlinge Deutschlands und der Schweiz systematisch bearbeitet. Zweite Abtheilung. Kleinschmetterlinge. Bd. 2. Heft 2. C. A. Schwetschke & Sohn, Braunschweig. S. i–iv, 389–825, 1–102.
Huttunen, M. 1980. Elachista-kasvatuksista. Baptria 5(2): 31–37.
Meyrick, E. 1928. A revised handbook of British Lepidoptera. Watkins and Doncaster, London. vi, 914 s.
Nieminen, M. & Kaitila, J.-P. 2000. Saaristomeren kansallispuiston niittyjen ja hakojen perhoset. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A 111: 1–221.
Patočka, J. 1999. Die Puppen der mitteleuropäischen Elachistidae (Lepidoptera, Gelechioidea). Bonner zoologische Beiträge 48(3–4): 283–312.
Spuler, A. 1910. Die Schmetterlinge Europas. II. Band. E. Schweizerbartsche Verlagsbuchhandlung, Stuttgart. 523 s.
Sruoga, V. & Ivinskis, P. 2005. Lietuvos elachistidai (Lepidoptera: Elachistidae). Monografija. VU Ekologijos instituto leidykla, Vilnius. 232, [26] s.
Stainton, H. T. et al. 1858. The natural history of the Tineina. Volume III. Elachista. Part I. Tischeria. Part I. John van Voorst, London. i–vii, 1–269, [I–VII, I].
Steuer, H. 1987. Beiträge zur Kenntnis der Elachistiden, Teil V (Lepidoptera, Elachistidae). Deutsche Entomologische Zeitschrift, N. F. 34(1–3): 197–216.
Traugott-Olsen, E. & Nielsen, E. S. 1977. The Elachistidae (Lepidoptera) of Fennoscandia and Denmark. Fauna Entomologica Scandinavica 6. Scandinavian Science Press, Klampenborg. 299 s.