Kolmitäplähitukoi – Elachista triatomea

Siipiväli 8–10 mm. Pää, niskatupsut, otsa ja huulirihmat lumivalkeat. Tuntosarvet valkeahkonharmaat, hiukan tummempirenkaiset. Keskiruumis ja siipikannet lumivalkeat. Jalat harmaat, takasääret pitkäkarvaiset; kaikki nilkkojen jaokkeet valkeahkot. Takaruumis vaaleanharmaa, vatsapuolelta valkeahko.

Etusiivet valkeat, niissä harvaan sirotellusti harmaanruskeita suomuja, varsinkin siiven ulko-osassa. Tuoreilla yksilöillä heikkoa vaaleanruskehtavaa sävyä ennen kärkeä. Siipitaite- ja keskitäplä mustat, selvät. Ripset puhtaan valkeat, niissä ruskehtavakehnäinen jakoviiru ja tyvellä ruskehtavaa sirotetta (vrt. E. distigmatella ja E. bruuni), jotka eivät aina selvät. Takasiivet koiraalla vaaleanharmaat, naaraalla valkeahkot.

Toukka siro, kellertävänharmaa, hieman oliivinvihreään vivahtava. Pää vaaleanruskea, sivuilta tummempi; niskakilpi vaaleampi kuin pää, siinä kaksi kellertävänruskeaa juovaa.

Koiraan uncus selvästi lyhyempi kuin tegumen, sen liuskat melko pyöristyneet ja sukaset harvat, pienet; gnathos pitkä ja ohut. Sivulämssä kapeampi kuin tenonhitukoilla (E. ripula); costa hiukan kupera keskeltä; cucullus pyöristynyt; sacculus lähes suora. Sormilisäke nuijamainen, tylppä, vahva. Juxtan liuskojen kärkireuna poikkipäinen. Aedeagus selvästi pienempi kuin tenonhitukoilla, asteittain suippeneva kärkeenpäin; kornuutti okamainen.

Naaraan antrum ei kitinisoitunut, paitsi kapea, selvä, puoliympyrämäinen ventraalireuna; colliculum lyhyt, kitinisoitunut rengas lähellä ostiumia. Ductus bursaen etupuoliskossa sisäisiä piikkejä. Corpus bursaessa 2 signumia, nämä laikkumaiset, heikosti kitinisoituneet, niissä yli 10 lyhyttä, lähes kolmiomaista hammasta.

Lentää kesäkuun loppupuolelta elokuun alkuun.

Toukka huhti–kesäkuussa.

Aikuisia voi löytää haavimalla kasvillisuutta.

Toukka elää lampaannadalla (Festuca ovina) ja punanadalla (F. rubra), kovertaa lehtiä. Koverre täyssyvä käytävä; ensin alaspäin kulkeva, mutta myöhemmät koverteet ovat yleensä ylöspäin kulkevia.

Kedoilla, rinteillä, niityillä.

Lepiforum

Moth Dissection UK

Plant Parasites of Europe

Svenska fjärilar

Frey, H. 1859. Das Tineen-Genus Elachista. Ein Versuch. Linnaea Entomologica 13: 172–314.

von Heinemann, H. & Wocke, M. F. 1877. Die Schmetterlinge Deutschlands und der Schweiz systematisch bearbeitet. Zweite Abtheilung. Kleinschmetterlinge. Bd. 2. Heft 2. C. A. Schwetschke & Sohn, Braunschweig. S. i–iv, 389–825, 1–102.

Kaila, L. 1998. Two new Elachista species (Lepidoptera: Elachistidae) from the Polar Urals region, Russia. Entomologica Fennica 8(4): 219–223.

Meyrick, E. 1928. A revised handbook of British Lepidoptera. Watkins and Doncaster, London. vi, 914 s.

Nieminen, M. & Kaitila, J.-P. 2000. Saaristomeren kansallispuiston niittyjen ja hakojen perhoset. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A 111: 1–221.

Spuler, A. 1910. Die Schmetterlinge Europas. II. Band. E. Schweizerbartsche Verlagsbuchhandlung, Stuttgart. 523 s.

Traugott-Olsen, E. & Nielsen, E. S. 1977. The Elachistidae (Lepidoptera) of Fennoscandia and Denmark. Fauna Entomologica Scandinavica 6. Scandinavian Science Press, Klampenborg. 299 s.