Keminhitukoi – Elachista krogeri

Siipiväli 8–10 mm. ♂: Pää ja niskatupsut vaalean ruskehtavanharmaat. Huulirihmat yläpuolelta valkeahkonharmaat, alapuolelta tummanharmaat. Tuntosarvet tummanharmaat, tyvestä tummemmat. Keskiruumis ja siipikannet tummanharmaat, takareunat hiukan vaaleammat. Takanilkat tummanharmaat, jaokkeiden päät vaaleammat. Takaruumis tummanharmaa, perätupsu vaaleampi.

Etusiivet tummanharmaat, siipitaitteessa mustahkoja suomuja. Kuviot hyvin epäselvät: keskikohdan sisäpuolella vaalea poikkivyö, joka on joskus näkyvissä vain siipitaitteessa, häipyy kohti etu- ja takareunaa. Kostaalilaikku suuri, kolmikulmainen, valkeahko, hiukan ulompana kuin lähes vastapäätä sijaitseva tornaalilaikku; usein muutamia valkeahkoja suomuja kohti ulkoreunaa kostaali- ja tornaalilaikun välissä. Ripset tyvestä okranharmaat, mustahkon jakoviirun ulkopuolelta vaaleanharmaat. Takasiivet harmaat.

♀: Tuntosarvien scapus edestä okranruskea, takaosa ja siima tummanharmaat. Etusiipien pohjaväri tummanharmaa – mustahkonharmaa; kuviot selvät, valkeat. Poikkivyö suora, etureunassa kapea, siipitaitteen kohdalla leveä. Kostaali- ja tornaalilaikku yhtyneet muutamalla valkeahkolla suomulla.

Koiraan uncuksen liuskat leveät, niissä sukasia, jotka ovat pitempiä kuin liuskan leveys, liuskojen väli U:n muotoinen; gnathos pyöreä, sen alapuolella sisenemä. Sivulämssän costassa ulkonema ennen cucullusta. Vinculumissa heikko keskiharjanne ja lyhyt, vankka saccus. Aedeaguksessa syvä halkio, toinen liuska heikosti kitinisoitunut; siinä yksi lusikkamainen kornuutti ja ulompana 2–4 pienen hampaan rykelmä.

Naaraan anaalipapillit pehmeät, niissä vaihtelevan pituisia sukasia. Antrum suppilomainen, hiukan pussimainen ennen suippenemista colliculumiin, sen sivureunukset hyvin vahvat, ventraalireuna eteenpäin kaareva, ulottuu antrumin 1/3:aan, dorsaaliseinämässä hienoja piikkejä; colliculum kapea, hiukan yli 2 × takimmaisten apofyysien pituinen. Ductus bursaen kalvomaisen osan takapäässä 1–3 pientä, ovaalia, kitinisoitunutta levyä. Corpus bursaessa signum.

Lentää kesäkuun loppupuolelta heinäkuun alkupuolelle.

Kehitysvaiheet tuntemattomat.

Lentää iltahämärissä matalalla kasvillisuuden yläpuolella.

Toukka elää todennäköisesti vesisaralla (Carex aquatilis).

Jokirantojen kosteilla paikoilla.

Lepiforum

Moth Dissection UK

Svenska fjärilar

Jalava, J. 1977. Maalle uusi laji: Elachista krogeri, Svensson 1976. Baptria 2(1): 8.

Mutanen, M. et al. 1998. Pikkuperhostiedonannot 1996. Baptria 23(2): 41–62.

Svensson, I. 1976. Six new species of Microlepidoptera from northern Europe. Entomologica scandinavica 7(3): 195–206.

Traugott-Olsen, E. & Nielsen, E. S. 1977. The Elachistidae (Lepidoptera) of Fennoscandia and Denmark. Fauna Entomologica Scandinavica 6. Scandinavian Science Press, Klampenborg. 299 s.