Nurmihitukoi Elachista canapennella

Yleiskuvaus

Siipiväli 6–10 mm. ♂: Pää ja niskatupsut vaaleanbeesit; keskiruumis ja siipikannet tummemmat, ruskeakehnäiset. Huulirihmojen keskijaoke yläpuolelta ruskehtava, alapuolelta valkeahko; kärkijaoke likaisenvalkea, joskus kärjestä harmaa. Tuntosarvet harmaanruskeat. Jalat ruskeanharmaat, nilkat ruskehtavanvalkeahkot, häipyvätäpläiset; takasääret keskeltä valkeahkotäpläiset. Takaruumis harmaa, perätupsu kellertävänvalkea. 

Etusiivet ruskehtavanharmaat, tummanruskeakehnäiset. Kuviot hyvin epäselvät. Poikkivyö keskikohdan sisäpuolella näkyy vain hiukan vaaleampina suomuina ja harvempana kehnänä. Kostaali- ja tornaalilaikku vastaavanlaiset, mutta yleensä selvemmät, vaaleanbeesit, vain harvaan tummasirotteiset, kostaalilaikku näistä hiukan ulompana. Ripset ulkoreunassa okranharmaat, takakulman takana harmaat, jakoviiru selvä, hieno, tummanruskea. Takasiivet harmaat, ruskehtavansävyiset; ripset samaa väriä. 

♀: Huulirihmojen alapuoli ruskehtava, paitsi kärkijaokkeen tyviosa, joka on valkea. Takanilkat mustahkot, jaokkeiden päissä valkeat täplät. Etusiivet vähemmän suipot kuin koiraalla, mustahkot, tyvisarake vaaleampi, ruskeanharmaa, siipitaitteesta mustahko, sen takapuolelta takareunasta tavallisesti vaalean kellanharmaa tai valkeahko. Poikkivyö valkea, selvä, ulospäin viisto etureunasta siipitaitteeseen ja poikittainen takareunaan, sen reunat epäsäännölliset. Kostaali- ja tornaalilaikku puhtaan valkeat, leveät, kolmiomaiset, kostaalilaikku ei viisto. Ripset harmaat, jakoviiru selvä, mustahko.

Toukka vaalean kellanharmaa. Pää vaaleanruskea.

Kotelo vaalean kellertävänruskea, pitkittäissärmät harmahtavat, näiden välissä kaksi dorsaalista, tummanruskeaa, kellertäväreunaista juovaa.

Mikroskooppiset tuntomerkit

Koiraan uncuksen liuskat pienet, etäällä toisistaan, niiden väli leveän U:n muotoinen, liuskoissa sukasia, jotka ovat pitemmät kuin liuskan leveys. Tegumenin sivut yhdensuuntaiset tai eteenpäin levenevät. Sivulämssän reunat lähes yhdensuuntaiset; costan ulkonema ei selvä; cucullus lähes suorassa kulmassa sacculukseen nähden. Vinculum ilman keskiharjannetta, suippenee lyhyeksi, vankaksi saccukseksi. Aedeaguksessa kaksi melko suurta, eripituista kornuuttia, sen kärki lähes neliömäinen. 

Naaraan anaalipapillit pehmeät, niissä vaihtelevan kokoisia sukasia. Takimmaiset apofyysit pitemmät kuin etummaiset. Antrum pussimainen, kuroutunut kohti colliculumia, ventraalireuna eteenpäin U:n muotoinen, ulottuu antrumin keskikohtaan, sisäpuoli vahvasti piikkinen; colliculum kapea, vähemmän kuin kaksi kertaa takimmaisten apofyysien pituinen. Corpus bursaessa signum.

Elinkierto

Lentää toukokuun lopulta kesäkuun loppuun ja II sukupolvena elo–syyskuussa.

Toukka huhti–toukokuussa sekä heinäkuussa.

Elintavat

Lentää iltahämärissä ja yöllä; tulee valolle.

Toukka elää nurmilauhalla (Deschampsia cespitosa), rölleillä (Agrostis), pehmytmesiheinällä (Holcus mollis) ja niittynurmikalla (Poa pratensis), kovertaa lehtiä. Koverre litteä, valkeahko.

Koteloituu koverteen ulkopuolelle.

Elinympäristö

Kedoilla, niityillä, metsänreunoilla.

Ensisijainen
?

Viitteet

Frey, H. 1859. Das Tineen-Genus Elachista. Ein Versuch. Linnaea Entomologica 13: 172–314.

von Heinemann, H. & Wocke, M. F. 1877. Die Schmetterlinge Deutschlands und der Schweiz systematisch bearbeitet. Zweite Abtheilung. Kleinschmetterlinge. Bd. 2. Heft 2. C. A. Schwetschke & Sohn, Braunschweig. S. i–iv, 389–825, 1–102.

Huttunen, M. 1980. Elachista-kasvatuksista. Baptria 5(2): 31–37.

Meyrick, E. 1895. A handbook of British Lepidoptera. MacMillan and Co., London. vi, 843 s.

Nieminen, M. & Kaitila, J.-P. 2000. Saaristomeren kansallispuiston niittyjen ja hakojen perhoset. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A 111: 1–221.

Spuler, A. 1910. Die Schmetterlinge Europas. II. Band. E. Schweizerbartsche Verlagsbuchhandlung, Stuttgart. 523 s.

Sruoga, V. & Ivinskis, P. 2005. Lietuvos elachistidai (Lepidoptera: Elachistidae). Monografija. VU Ekologijos instituto leidykla, Vilnius. 232, [26] s.

Stainton, H. T. 1858. Synopsis of the genus Elachista. Transactions of the Entomological Society of London. New Series 4: 292–338.

Traugott-Olsen, E. & Nielsen, E. S. 1977. The Elachistidae (Lepidoptera) of Fennoscandia and Denmark. Fauna Entomologica Scandinavica 6. Scandinavian Science Press, Klampenborg. 299 s.

Lähde: Laji.fi lajikuvaukset
Kuvaustekstin laatijat:

Harri Jalava

CC BY 4.0