Metsänheinähitukoi – Elachista adscitella

Siipiväli 9–11 mm. Pää ja niskatupsut kellertävänvalkeat. Huulirihmat kellertävänvalkeat, keskijaoke alta ruskehtava, paitsi kärjestä. Tuntosarvet koiraalla harmaat, heikosti renkaalliset, naaraalla tyviosasta selvästi tummanharmaa/valkeahkorenkaiset. Keskiruumis ja siipikannet harmaanruskeat. Jalat vaaleanharmaat, nilkat valkeahkotäpläiset. Takaruumis harmaa; perätupsu vaalean harmahtavanokra.

Etusiivet ruskeanharmaat, ulko-osasta vaaleammat, tummanruskeakehnäiset. Keskivyö kellertävänvalkea, ulkoreunasta kellansävyinen, koiraalla kapeampi, joskus katkennut keskeltä. Ripset tummanharmaat, siiven kärkiosassa mustanruskean jakoviirun ulkopuolelta kellertävänvalkeat. Takasiivet harmaat; ripset vaaleammat.

Toukka 7–8 mm, samean kellertävänvihreä, harmaansävyinen. Pää vaaleanruskea. Niskakilpi ruskea, jakautunut, takaosasta voimakkaasti laajentunut, sen sivuilla kaksi pyöreää, vaaleaa täplää; meso- ja metathoraxissa kummassakin 2 kuutavaa, vaaleaa täplää. Rintakilpi paksu, kaksi kertaa leveyttään pitempi, sen kulmat pyöristyneet, ylä- ja alapäässä pienet lovet. Peräkilpi tumma, pyöristyneen kuutava, muodostaa edessä ulkonevan, tylpän kulman.

Kotelo n. 5 mm, vaaleanruskea. Pronotumin etuliuskan ulkoreuna hiukan aaltoileva. Mesonotumin pinnalla kaksi mutkaista, ovaaleista nystyistä muodostunutta pitkittäisharjannetta; sivuilla kaksi lyhyempää, mutta leveämpää 2–3:sta ovaalista liuskasta muodostunutta harjannetta. Sivureunoissa 2 pikkuruista uloketta edessä, joita pyöristynyt kovertuma erottaa selvemmästä ulokkeesta. Etusiipien reunat aaltoilevat ja näkyvät selvästi selkäpuolelta katsottuna jaokkeen A2 takareunaan asti. Takaruumiin selkäpuolen keskellä pitkittäisharjanne mesonotumista viimeiseen jaokkeeseen asti. Kremaster koostuu kahdesta ohuesta koukkukimpusta A10:n vatsapuolen ulokkeissa sekä 8:sta koukusta jaokkeen vatsa- ja selkäpuolella.

Koiraan uncuksen liuskat keskikokoiset, sukaset lyhyet, harvat; gnathos lyhyt. Sivulämssän costa keskeltä kupera; cucullus poikkipäinen. Sormilisäke pidentynyt muodostaen nokkamaisen kärjen. Juxtan liuskojen sivu-uloke lyhyt. Aedeagus kärjestä vahvasti taipunut, ilman kornuuttia.

Naaraan 8. sternum kalvomainen. Antrumin ventraalireuna leveän U:n muotoinen, sen sisäpuolella piikkejä; colliculum lyhyt, kitinisoitunut. Corpus bursaessa 2 laikkumaista  signumia, joissa 2–8 hammasta, nämä melko harvassa.

Lentää kesäkuun puolivälistä syyskuun alkuun.

Toukka syys–touko/kesäkuussa; talvehtii keskenkasvuisena.

Aikuisia voi löytää haavimalla kasvillisuutta. Tulee valolle.

Toukka polyfagi heinäkasveilla (Poaceae) ja sarakasveilla (Cyperaceae), kovertaa lehtiä. Koverre asteittain levenevä käytävä, joka kulkee joko ylös- tai alaspäin. Kaikki uloste on sijoitettu koverteen vanhimpaan osaan. Usein 2–3 toukkaa koverteessa; leveälehtisten heinien lehdessä joskus enemmän kuin yksi koverre. Toukka talvehtii koverteen sisällä.

Koteloituu maanpinnalle tai heinälle kiinnittyen vyörihmalla ja peräpäästään.

Tuoreissa ja lehtomaisissa kangasmetsissä, lehdoissa.

Lepiforum

Moth Dissection UK

Plant Parasites of Europe

Svenska fjärilar

Frey, H. 1859. Das Tineen-Genus Elachista. Ein Versuch. Linnaea Entomologica 13: 172–314.

von Heinemann, H. & Wocke, M. F. 1877. Die Schmetterlinge Deutschlands und der Schweiz systematisch bearbeitet. Zweite Abtheilung. Kleinschmetterlinge. Bd. 2. Heft 2. C. A. Schwetschke & Sohn, Braunschweig. S. i–iv, 389–825, 1–102.

Huttunen, M. 1980. Elachista-kasvatuksista. Baptria 5(2): 31–37.

Kaila, L. & Junnilainen, J. 2002. Taxonomy and identification of Elachista cingillella (Herrich-Schäffer, 1855) and its close relatives (Lepidoptera: Elachistidae), with descriptions of two new species. Entomologica Fennica 13(3): 167–188.

Meyrick, E. 1928. A revised handbook of British Lepidoptera. Watkins and Doncaster, London. vi, 914 s.

Parenti, U. 2006. Elachistid moths of the collection Antonio Curó and the pre-imaginal stages of Elachista adscitella Stainton and E. pollinariella Zeller. Rivista del Museo Civico di Scienze Naturali "Enrico Caffi" 24: 3–9.

Spuler, A. 1910. Die Schmetterlinge Europas. II. Band. E. Schweizerbartsche Verlagsbuchhandlung, Stuttgart. 523 s.

Sruoga, V. & Ivinskis, P. 2005. Lietuvos elachistidai (Lepidoptera: Elachistidae). Monografija. VU Ekologijos instituto leidykla, Vilnius. 232, [26] s.

Stainton, H. T. et al. 1858. The natural history of the Tineina. Volume III. Elachista. Part I. Tischeria. Part I. John van Voorst, London. i–vii, 1–269, [I–VII, I].

Steuer, H. 1976. Beiträge zur Kenntnis der Elachistiden (Lepidoptera) Teil II. Deutsche Entomologische Zeitschrift, N. F. 23(1–3): 165–179.

Sugisima, K. 2005. Japanese Species of the Elachista cingillella-complex (Lepidoptera, Elachistidae s. str.). Bulletin of the National Science Museum. Series A 31(4):157-182.

Traugott-Olsen, E. & Nielsen, E. S. 1977. The Elachistidae (Lepidoptera) of Fennoscandia and Denmark. Fauna Entomologica Scandinavica 6. Scandinavian Science Press, Klampenborg. 299 s.