Kääpiöhitukoi – Elachista exactella
- Yleiskuvaus
- Media
- Tunnistus
- Biologia
- Taksonomia
- Esiintyminen
- Näytteet
Yleiskuvaus
Siipiväli 6–7 mm. Pieni laji. ♂: Pää harmahtavakehnäinen, otsa vaaleampi; niskatupsut, keskiruumis ja siipikannet harmaanruskeat. Huulirihmat yläpuolelta valkeahkot, keskijaokkeen alapuoli ja kärkijaokkeen keskiosa ruskehtavanharmaat, jaokkeiden väli valkeahkonharmaa. Tuntosarvet mustahkonruskeat. Takanilkat harmaat, sivuilla mustahkot täplät. Takaruumis harmaanruskea, perätupsu okra.
Etusiipien pohjaväri kehnäisen harmahtavanruskea; siipitaitteessa tummia suomuja, varsinkin poikkivyön ulkopuolella. Poikkivyö vaaleanharmaa, hiukan ulospäin kaareva, epäselvä tai häipyvä; kostaali- ja tornaalilaikku selvemmät, vaaleammat, vastakkaiset ja kapeat; ripsitäplä selvä. Ripset harmaat, niissä selvä, tummanruskea jakoviiru. Takasiivet harmaat.
♀: Otsa kellertävämpi tai valkeahkonharmaa; niskatupsut, keskiruumis ja siipikannet kehnäiset. Tuntosarvet heikosti vaaleanharmaa/mustahkonharmaarenkaiset. Etusiivet vaaleanharmaat poikkivyöhön asti, joskus heikosti okransävyiset, ulko-osa yksivärisen mustahkonruskea. Poikkivyö leveä, valkeahko; kostaali- ja tornaalilaikku vastakkaiset ja selvät, valkeat; ripsitäplä valkea, usein diffuusi. Ripsien jakoviiru selvä, musta.
Toukka kuvaamaton.
Mikroskooppiset tuntomerkit
Koiraan uncus syvälovinen, liuskat kynsimäiset, leveälti erillään, niiden sisäpinnalla kärkiosassa sukasia; gnathos pieni. Sacculuksen kärjen terävä piikki selvä. Saccus pitkä ja kapea, kapenee asteittain kärkeen. Aedeagus pitkä ja ohut, mutkitteleva, taipunut 1/4 kohdalla kärjestä.
Naaraan 7. sterniitin etureuna vahvistunut. Antrum pitkä ja kapea, pitempi kuin etummaiset apofyysit, leveimmillään keskeltä, sen ventraalireuna kapealti V:n muotoinen, dorsaaliseinämä ja sisäpuoli vahvasti piikkiset; colliculum heikosti kitinisoitunut.
Elinkierto
Lentää touko–kesäkuussa ja heinä–elokuussa.
Toukka kesä–heinäkuussa ja loka–huhtikuussa; talvehtinee täysikasvuisena.
Elintavat
Tulee valolle.
Toukka elää metsälauhalla (Avenella flexuosa), kovertaa lehtiä. Koverre kuvaamaton.
Koteloituu koverteen ulkopuolelle.
Elinympäristö
Kedoilla, tienvarsilla, kallioilla, kuivissa kangasmetsissä, hakkuuaukoilla.
- ;
Viitteet
Baran, T. & Buszko, J. 2005. Elachista baltica Hering, 1891 sp. rev. – a valid species of Elachistidae from the Baltic shore (Lepidoptera: Gelechioidea). Entomologica Fennica 16(1): 9–18.
Frey, H. 1859. Das Tineen-Genus Elachista. Ein Versuch. Linnaea Entomologica 13: 172–314.
von Heinemann, H. & Wocke, M. F. 1877. Die Schmetterlinge Deutschlands und der Schweiz systematisch bearbeitet. Zweite Abtheilung. Kleinschmetterlinge. Bd. 2. Heft 2. C. A. Schwetschke & Sohn, Braunschweig. S. i–iv, 389–825, 1–102.
Nieminen, M. & Kaitila, J.-P. 2000. Saaristomeren kansallispuiston niittyjen ja hakojen perhoset. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A 111: 1–221.
Spuler, A. 1910. Die Schmetterlinge Europas. II. Band. E. Schweizerbartsche Verlagsbuchhandlung, Stuttgart. 523 s.
Sruoga, V. & Ivinskis, P. 2005. Lietuvos elachistidai (Lepidoptera: Elachistidae). Monografija. VU Ekologijos instituto leidykla, Vilnius. 232, [26] s.
Svensson, I. 1993. Fjärilkalender: Lepidoptera-calendar. Ingvar Svensson, Kristianstad. 124 s.
Traugott-Olsen, E. & Nielsen, E. S. 1977. The Elachistidae (Lepidoptera) of Fennoscandia and Denmark. Fauna Entomologica Scandinavica 6. Scandinavian Science Press, Klampenborg. 299 s.