Korpihitukoi Elachista pomerana

Yleiskuvaus

Siipiväli 8–10 mm. ♂: Pää ruskehtavanharmaa, kiiltävä; otsa ± valkeahko; niskatupsut tummanruskeat. Huulirihmat yläpuolelta valkeahkonharmaat, heikosti kellertävänsävyiset, keskijaoke alapuolelta tummanharmaa, kärkijaoke alapuolelta harmaasirotteinen. Tuntosarvet tummanharmaat, scapus yläpuolelta tummanharmaa, alapuolelta kellertävänharmaa. Keskiruumis ja siipikannet tummanruskeat, takareunat valkeahkonharmaat. Jalat harmaat, takasääret vaaleanharmaat, tummemmat kärjestä. Takaruumis harmaa.

Etusiivet mustahkonharmaat, karkeasuomuiset. Keskikohdan sisäpuolella valkea, epäsäännöllinen, kulmikas poikkivyö, joka on etuosasta viisto, siipitaitteen kohdalla kapea tai katkennut. Kostaalilaikku kolmiomainen, selvä, valkea, etureunassa beesinsävyinen, ulompana kuin pieni, kolmiomainen tornaalilaikku, joka on takareunassa beesinsävyinen. Ripset harmaat, niissä selvä, musta jakoviiru. Takasiivet harmaat; ripset harmaat, heikosti beesinsävyiset.

♀: Keskiruumis ja siipikannet tummanharmaat. Etusiipien pohjaväri tummempi kuin koiraalla, valkeat kuviot selvemmät; poikkivyö viisto etureunasta siipitaitteeseen, kulmikas siipitaitteessa, ei suippene etureunaa kohti, epäselvä kohti takareunaa.

Toukka leveä, kellertävä, valkotäpläinen; suoli tumman harmahtavan vihreä. Pää ja niskakilpi vaaleanruskeat, sivuilta tummemmat.

Mikroskooppiset tuntomerkit

Koiraan uncuksen liuskat kapeat, niissä sukasia, jotka ovat pitempiä kuin liuskan leveys, liuskojen välinen lovi leveän U:n muotoinen; gnathos ei sisentynyt alapuolelta. Sormilisäke melko ohut, tylppä, sen sivut lähes yhdensuuntaiset. Juxtan liuskojen välinen lovi syvä (vrt. lauhahitukoi (E. humilis)). Vinculumissa keskiharjanne, joka on usein heikko; saccus lyhyt ja kapea. Aedeagus kapenee voimakkaasti kärkeä kohti, kärki hiukan sisentynyt; siinä kaksi kornuuttia, toinen pitkänomainen ja okamainen ja toinen pieni, usein kaksi- tai kolmihampainen.

Naaraan apofyysit lähes samanpituiset. Antrum suppilomainen, kohti colliculumia pussimainen, reunat lähes yhdensuuntaiset, dorsaaliseinämän piikit eivät pitkänomaisessa laikussa; colliculum 2 × takimmaisten apofyysien pituinen; ductus bursaessa ductus seminaliksen liitoskohdassa joskus 1–2 kolmiomaista hammasta tai ovaalia kitinisoitunutta levyä, joissa epäkeskiset hampaat. Signum normaalin kokoinen.

Elinkierto

Lentää kesäkuun puolivälistä elokuun alkupuolelle.

Toukka huhti–toukokuussa.

Elintavat

Tulee valolle.

Toukka elää korpikastikalla (Calamagrostis purpurea), kovertaa lehtiä. Koverre alkaa läheltä lehden kärkeä ja kulkee alaspäin tyveä kohti. Koverre peittää koko lehden leveyden. Uloste aluksi hajallaan, myöhemmin epäsäännöllisessä keskilinjassa. Valmis koverre n. 8 cm pituinen, väriltään vaaleankeltainen, vanhin osa ruskehtava. Toukka pystyy todennäköisesti jättämään koverteen ja aloittaa uuden toisessa lehdessä.

Koteloituu melko tiheään kudokseen lehdelle.

Elinympäristö

Kosteilla niityillä, rannoilla, ojissa, korvissa.

Ensisijainen
Toissijaiset
?

Viitteet

Frey, H. 1870. Ein Beitrag zur Kenntniss der Microlepidopteren. Mittheilungen der Schweizerischen entomologischen Gesellschaft 3(5): 244–256, (6): 277–296.

von Heinemann, H. & Wocke, M. F. 1877. Die Schmetterlinge Deutschlands und der Schweiz systematisch bearbeitet. Zweite Abtheilung. Kleinschmetterlinge. Bd. 2. Heft 2. C. A. Schwetschke & Sohn, Braunschweig. S. i–iv, 389–825, 1–102.

Schütze, K. T. 1931. Die Biologie der Kleinschmetterlinge unter besonderer Berücksichtigung ihrer Nährpflanzen und Erscheinungszeiten. Handbuch der Microlepidopteren – Raupenkalender – geordnet nach der illustrierten deutschen Flora von H. Wagner. Verlag des Internationalen Entomologischen Vereins e. V., Frankfurt am Main. 235 s.

Spuler, A. 1910. Die Schmetterlinge Europas. II. Band. E. Schweizerbartsche Verlagsbuchhandlung, Stuttgart. 523 s.

Sruoga, V. & Ivinskis, P. 2005. Lietuvos elachistidai (Lepidoptera: Elachistidae). Monografija. VU Ekologijos instituto leidykla, Vilnius. 232, [26] s.

Traugott-Olsen, E. & Nielsen, E. S. 1977. The Elachistidae (Lepidoptera) of Fennoscandia and Denmark. Fauna Entomologica Scandinavica 6. Scandinavian Science Press, Klampenborg. 299 s.

Lähde: Laji.fi lajikuvaukset
Kuvaustekstin laatijat:

Harri Jalava

CC BY 4.0