Ojahitukoi – Elachista utonella

Siipiväli 8–9 mm. ♂: Pää harmahtavan- – kermanvalkea tai harmahtava ja otsa valkeahko. Huulirihmat yläpuolelta silkinvalkeat, alapuolelta tummanharmaa. Tuntosarvet harmaanruskeat. Keskiruumis ja siipikannet harmahtavat. Jalat harmaat; nilkat vaalean harmahtavanokrat. Takaruumis harmaa, perätupsu valkeahkonokra.

Etusiivet melko tumman harmaanruskeat tai okranharmaat, vaaleakehnäiset. Siipitaitetäplä pitkänomainen, musta, sen sisä- ja ulkopuolella valkeahko täplä. Tornaalilaikku pieni, valkea; valkean kostaalilaikun sisäpuolen ruskea varjostus lähes kohtisuorassa etureunaan nähden, kääntyy suunnilleen suorassa kulmassa kohti ulkoreunan keskikohtaa (vrt. E. eleochariella). Ripset harmahtavat, niissä selvä, mustahko jakoviiru. Takasiivet harmaat; ripset vaaleammat, niissä siiven kärjessä okra laikku.

♀: Suurempi kuin koiras. Pää kermanvalkea; keskiruumis ja siipikannet vaaleanbeesit. Huulirihmojen sisäsivu ja alapuoli valkeahkot. Takanilkkojen jaokkeiden päät kapealti valkeat. Etusiipien kuviot yleensä selvemmät.

Toukka kellertävänvihreä – harmahtava. Pää musta; niskakilpi vaaleanruskea.

Kotelo solakka, 4,5–4,6 mm, ruskea – punaruskea. Pintarakenne kohtalaisen hieno. Pää vatsapuolelta katsottuna edestä tylppä. Tuntosarvet hiukan lyhyemmät kuin etusiivet. Jaokkeen A9 vatsapuolella suuret ryhmät tarttumakoukkuja. Myös A10:ssä yksittäisiä suurempia koukkuja anaalialan etupuolella. A10 vatsapuolelta ilman läppiä. Kremaster suuri, lusikkamainen, tyvestä hieman kuroutunut ja ilman koukkuja, dorsaalisärmä ulottuu lähes sen päähän.

Koiraan uncuksen liuskat lähes pyöreät, etäällä toisistaan, vatsapuolelta sukasiset.  Sivulämssä taipuu selkäpuolelle, päättyy pyöristyneeseen cucullukseen; sacculuksessa tylppä kulma. Sormilisäke suuri, ovaali. Juxtan liuskat lyhyet, poikkipäiset, kärkireuna kapenee suipoksi sivu-ulokkeeksi, ilman piikkejä. Aedeagus hiukan lyhyempi kuin sivulämssä, liereä, heikosti suippeneva, ilman kitinisoituneita harjanteita; vesicassa putkimainen kitinisoituma.

Naaraan etummaiset apofyysit hiukan pitemmät kuin takimmaiset. Antrum suuri, kuppimainen, sen alareuna eteenpäin syvään U:n muotoinen, dorsaaliseinämässä ja sisäpuolella piikkejä. Corpus bursae ovoidi; signum pitkittäinen rivi pikkuruisia hampaita heikosti kitinisoituneen alan keskellä.

Lentää kesäkuun alusta elokuun alkuun.

Toukka huhti–toukokuussa.

Tulee valolle.

Toukka elää saroilla (Carex), kovertaa lehtiä. Koverre alkaa jokseenkin puolivälistä lehteä ylöspäin kulkevana käytävänä. Jonkin ajan kuluttua suunta vaihtuu, ja muodostuu pitkänomainen läiskä, joka peittää puolet lehden leveydestä. Uloste, aluksi vaaleanvihreää, myöhemmin harmaata, keskittynyt koverteen alimpaan osaan.

Koteloituu lehdelle kiinnittyen vyörihmalla ja peräpäästään.

Kosteilla niityillä, soilla.

Lepiforum

Moth Dissection UK

Plant Parasites of Europe

Svenska fjärilar

Frey, H. 1859. Das Tineen-Genus Elachista. Ein Versuch. Linnaea Entomologica 13: 172–314.

von Heinemann, H. & Wocke, M. F. 1877. Die Schmetterlinge Deutschlands und der Schweiz systematisch bearbeitet. Zweite Abtheilung. Kleinschmetterlinge. Bd. 2. Heft 2. C. A. Schwetschke & Sohn, Braunschweig. S. i–iv, 389–825, 1–102.

Meyrick, E. 1928. A revised handbook of British Lepidoptera. Watkins and Doncaster, London. vi, 914 s.

Nieminen, M. & Kaitila, J.-P. 2000. Saaristomeren kansallispuiston niittyjen ja hakojen perhoset. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A 111: 1–221.

Parenti, U. & Pizzolato, F. 2015. Revision of European Elachistidae. The genus Biselachista Traugott-Olsen & Nielsen, 1977, stat. rev. (Lepidoptera: Elachistidae). SHILAP Revista de Lepidopterología 43(172): 537–575.

Patočka, J. 1999. Die Puppen der mitteleuropäischen Elachistidae (Lepidoptera, Gelechioidea). Bonner zoologische Beiträge 48(3–4): 283–312.

Spuler, A. 1910. Die Schmetterlinge Europas. II. Band. E. Schweizerbartsche Verlagsbuchhandlung, Stuttgart. 523 s.

Sruoga, V. & Ivinskis, P. 2005. Lietuvos elachistidai (Lepidoptera: Elachistidae). Monografija. VU Ekologijos instituto leidykla, Vilnius. 232, [26] s.

Stainton, H. T. et al. 1858. The natural history of the Tineina. Volume III. Elachista. Part I. Tischeria. Part I. John van Voorst, London. i–vii, 1–269, [I–VII, I].

Traugott-Olsen, E. & Nielsen, E. S. 1977. The Elachistidae (Lepidoptera) of Fennoscandia and Denmark. Fauna Entomologica Scandinavica 6. Scandinavian Science Press, Klampenborg. 299 s.