Sormisarahitukoi – Elachista occidentalis

Siipiväli 7–8 mm. Pieni laji. ♂: Pää kiiltävän valkea, vaihtelevasti harmaasirotteinen ylhäältä; niskatupsut valkeahkot, mustahkosirotteiset. Huulirihmat yläpuolelta valkeat, paitsi kärkijaokkeen tyvi kapealti harmaa, alapuolelta vaihtelevasti harmaasirotteiset keski- ja kärkijaokkeen keskeltä. Tuntosarvet tumman harmaanruskeat. Keskiruumis ja siipikannet tumman harmaanruskeat, valkeahkopeitteiset. Jalat harmaat, nilkat hiukan vaaleammat.

Etusiivet harmaat – tummanharmaat tai ruskehtavat; niissä viisi valkeaa kuviota: epäselvä, pieni juova siipitaitteessa siiven tyvellä; toinen, vähän selvempi siipitaitteessa olevan mustan juovan ulkopuolella; kolmikulmainen kostaalilaikku 2/3 kohdalla; pieni, enemmän tai vähemmän pyöreä tornaalilaikku edellisen ulkopuolella sekä poikkijuova siiven kärjessä; kostaalilaikku sisäpuolelta viiston, suoran, mustan juovan rajaama. Ripset harmaat, niissä musta jakoviiru. Takasiivet harmaat.

♀ kuten ♂, mutta etusiipien pohjaväri tummanharmaa, valkeat kuviot kirkkaammat ja laajemmat.

Toukka harmaanvihreä. Pää mustahko; niskakilpi tummanruskea, muodostuu kahdesta skleriitistä, joiden takapää levenee sivulle; peräkilpi meripihkan värinen.

Kotelo ruskea.

Koiraan uncuksen liuskat n. 1,3 × leveyttään pitemmät, pyöreäkärkiset; keskilovi kapea, U:n muotoinen; gnathos kaksihaarainen. Sivulämssän costa lähes suora; sacculuksen kärjessä ei piikkiä. Sormilisäke kapea, suippokärkinen. Juxtan liuskat lyhyet, leveät, suorakulmaiset. Aedeagus kapea, asteittain suippeneva, heikosti S:n muotoinen; sen kornuutti heikko, yksinkertainen tikku.

Naaraan antrum yhtä leveä kuin syvä, sisäpinnalta piikkinen. Colliculumin kitinisoituma pitkä, lähes ulottuu antrumista ductus seminaliksen liitoskohtaan. Corpus bursae laajalti selvien sisäisten piikkien peittämä; signum pitkänomainen, muodoltaan vaihteleva, hampaallinen levy.

Lentää kesäkuun puolivälistä heinäkuun loppuun.

Toukka syksystä toukokuun loppuun; talvehtii keskenkasvuisena.

Lentää iltahämärissä ja yöllä; tulee valolle.

Toukka elää sormisaralla (Carex digitata) ja kanervisaralla (Carex ericetorum), kovertaa lehtiä. Koverre käytävä, 10–15 cm pituinen, ensin hyvin kapea, levenee asteittain joko pitkin lehden reunaa tai seuraillen keskisuonta ja peittää lopussa n. puolet lehden leveydestä. Koverre kulkee lehden tyvestä ylöspäin.

Koteloituu koverteen ulkopuolelle kiinnittyen vyörihmalla ja peräpäästään.

Lehdesniityillä, hakamailla.

Lepiforum

Moth Dissection UK

Plant Parasites of Europe

Svenska fjärilar

Frey, H. 1882. Zweiter Nachtrag zur Lepidopteren-Fauna der Schweiz. Mittheilungen der schweizerischen entomologischen Gesellschaft 6(7): 349–375.

Frey, H. 1885. Zur Kenntniss des Tineen-Genus Elachista. Entomologische Zeitung 46(1–3): 97–108. Stettin.

Kaila, L. & Varalda, P. G. 2004. The Elachista juliensis complex revisited (Elachistidae). Nota lepidopterologica 27(2/3): 217–237.

Nieminen, M. & Kaitila, J.-P. 2000. Saaristomeren kansallispuiston niittyjen ja hakojen perhoset. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A 111: 1–221.

Spuler, A. 1910. Die Schmetterlinge Europas. II. Band. E. Schweizerbartsche Verlagsbuchhandlung, Stuttgart. 523 s.

Sruoga, V. & Ivinskis, P. 2005. Lietuvos elachistidai (Lepidoptera: Elachistidae). Monografija. VU Ekologijos instituto leidykla, Vilnius. 232, [26] s.

Traugott-Olsen, E. & Nielsen, E. S. 1977. The Elachistidae (Lepidoptera) of Fennoscandia and Denmark. Fauna Entomologica Scandinavica 6. Scandinavian Science Press, Klampenborg. 299 s.