Lehtohitukoi – Elachista anserinella

Siipiväli 10–11 mm. ♂: Pää ja niskatupsut kermanvalkeat. Huulirihmat valkeahkot; keskijaoke yläpuolelta harmahtavansävyinen, alapuoli harmaanruskea; kärkijaoke kermanvalkea. Tuntosarvien scapus ja siiman tyviosa harmahtavanvalkeat, siiman kärkiosa ruskehtavanharmaa, renkaallinen. Keskiruumis ja siipikannet kermanvalkeat, edestä okransävyiset. Jalat tummanharmaat, takasääret vain tyvestä, muuten valkeahkot, takanilkat valkeahkot, ulkosivulla ruskea täplä. Takaruumis harmaa, perätupsu kellertävänvalkea.

Etusiivet valkeahkot, etureunassa siiven tyvessä heikkoa, harmahtavanruskeaa sävyä. Siipi okrankeltapeitteinen muodostaen vaalean, ulospäin kulmikkaan poikkivyön keskikohtaan ja valkean, kapean juovan etureunaan valkean, kolmiomaisen tornaalilaikun ulkopuolelle. Okrankeltaiset alat ovat hyvin epäselvärajaiset, ovat täyteläisemmät kohti siiven kärkeä ja niissä siinä ruosteenruskehtavaa sirotteisuutta. Ripset kellertävänvalkeat, niissä hieno, harmaanruskea jakoviiru. Takasiivet tummanharmaat; ripset kellertävänharmaat.

♀: Tuntosarvien siima selvästi valko/mustahkonruskearenkaallinen. Etusiipien etureunan harmaanruskeat suomut muodostavat hienon juovan tyveen. Takasiivet vaaleammat kuin koiraalla.

Toukka kuvaamaton.

Muistuttaa pilkkuhitukoita (E. pollinariella), mutta etusiipien mustahkot pilkut puuttuvat.

Koiraan uncuksen liuskat suuret ja leveät, pyöristyneet, lähellä toisiaan, niiden väli V:n muotoinen, liuskoissa sukasia, jotka ovat pitemmät kuin liuskan leveys. Sivulämssä lähes suora; costassa pyöristynyt ulkonema ennen cucullusta; cucullus lähes suorassa kulmassa sacculukseen nähden. Sormilisäke ohut, kärjestä paksuuntunut. Vinculumissa selvä keskiharjanne ja saccus. Aedeagus pitkä, hiukan taipunut, sen kärki terävä, syvähalkioinen; ilman kornuutteja.

Naaraan antrum suppilomainen, suippenee asteittain colliculumiin, sen ventraalireuna leveän U:n muotoinen ja siinä melko suuret piikit, dorsaaliseinämässä piikkejä ventraalireunan takana; colliculum pitemnpi kuin takimmaiset apofyysit. Corpus bursaessa ei signumia.

Lentää toukokuun lopulta kesäkuun loppuun.

Toukka loppukeväällä.

Tulee valolle.

Toukka elää mäkilusteella (Brachypodium pinnatum), kovertaa lehtiä. Koverre kuvaamaton.

Lehdoissa.

Lepiforum

Moth Dissection UK

Plant Parasites of Europe

Svenska fjärilar

Frey, H. 1859. Das Tineen-Genus Elachista. Ein Versuch. Linnaea Entomologica 13: 172–314.

von Heinemann, H. & Wocke, M. F. 1877. Die Schmetterlinge Deutschlands und der Schweiz systematisch bearbeitet. Zweite Abtheilung. Kleinschmetterlinge. Bd. 2. Heft 2. C. A. Schwetschke & Sohn, Braunschweig. S. i–iv, 389–825, 1–102.

Parenti, U. & Varalda, P. G. 1994. Gli Elachistidi (Lepidoptera, Elachistidae) e le loro piante ospiti. Bollettino del Museo Regionale di Scienze Naturali 12(1): 73–136.

Spuler, A. 1910. Die Schmetterlinge Europas. II. Band. E. Schweizerbartsche Verlagsbuchhandlung, Stuttgart. 523 s.

Sruoga, V. & Ivinskis, P. 2005. Lietuvos elachistidai (Lepidoptera: Elachistidae). Monografija. VU Ekologijos instituto leidykla, Vilnius. 232, [26] s.

Stainton, H. T. 1858. Synopsis of the genus Elachista. Transactions of the Entomological Society of London. New Series 4: 292–338.

Traugott-Olsen, E. & Nielsen, E. S. 1977. The Elachistidae (Lepidoptera) of Fennoscandia and Denmark. Fauna Entomologica Scandinavica 6. Scandinavian Science Press, Klampenborg. 299 s.