Hämeenhitukoi Elachista saarelai

Yleiskuvaus

Siipiväli 6–9 mm. Naaras on hiukan koirasta suurempi. Pää kermanvalkea – okra, päälaen suomut vaaleanharmaat, mustakärkiset; niskatupsun suomut harmaat, mustakärkiset. Huulirihmojen keskijaoke yläpuolelta valkea, alapuolelta musta; kärkijaoke tyvestä ja kärjestä musta, keskeltä valkea. Tuntosarvet tummanharmaat, kärjestä hiukan sahahampaiset; scapus vaaleanharmaa. Keskiruumiin ja siipikansien suomut harmaat, mustakärkiset. Etu- ja keskijalat tummanharmaat, niissä kermanvalkeat kärkirenkaat; takasääret tyvestä harmaat, keskeltä mustat, kärjestä kermanvalkeat, kannukset kermanvalkeat, nilkkojen jaokkeet mustat, niissä valkeat kärkirenkaat. Takaruumis tummanharmaa, vaaleammanharmaasirotteiset, peräpää vatsapuolelta vaaleankeltainen.

Etusiivet lähes mustat, heikosti hiukan vaaleammanharmaakehnäiset, paitsi siipitaitteesta, joka on musta, takareuna vaaleampi, harmaakehnäinen; kuviot valkeat: pieni, pyöreä täplä siipitaitteessa 1/4 kohdalla; kahdeksi täpläksi katkennut poikkivyö – neliömäinen täplä etureunan keskikohdassa ja pitkänomainen juomu siipitaitteessa; täplä takakulmassa, sekä etureunassa lähellä kärkeä kapea täplä, joka ulottuu ripsiin. Ripset muuten tummanharmaat. Takasiivet tummanharmaat.

Toukka luunvärinen; sivuselkäjuova sameanpunainen. Pää musta; niska- ja rintakilpi ruumiin väriset.

Kotelo meripihkan värinen, verrattain lyhyt, takaruumiissa ruskea sivuselkäjuova. Päässä ja keskiruumiissa kyhmyjä; keski- ja takaruumiissa dorsaali- ja sivusärmät. Jaokkeessa A9 tarttumakoukkujen ryhmät. A10:n selkäpuolella ulkoneva, pyöristynyt liuska.

Tunnistaminen

Muistuttaa piippohitukoita (E. trapeziella) ja lompolohitukoita (E. kebneella). Eroaa ensinmainitusta siten, että kostaalitäplä sijaitsee etureunassa lähellä siiven kärkeä ja takareuna on harmaakehnäinen. Lompolohitukoi on yleisesti ottaen harmaampi.

Mikroskooppiset tuntomerkit

Koiraan juxtan liuskat pitemmät, ja aedeagus selvästi lyhyempi ja paksumpi kuin piippohitukoilla (E. trapeziella); sormilisäke selvästi pitempi kuin lompolohitukoilla (E. kebneella).

Naaraan antrum yhtä pitkä kuin leveä. Corpus bursae pyöreä (vrt. E. kebneella).

Elinkierto

Lentää kesäkuussa.

Toukan kehitys 2-vuotinen.

Elintavat

Toukka elää sormisaralla (Carex digitata) ja todennäköisesti myös jalkasaralla (C. pediformis), kovertaa lehtiä. Toukka alkaa kovertaa lehteä lokakuussa samana vuonna kehittyneessä lehdessä. Koverre alkaa lehden keskikohdalta ja kulkee ylöspäin. Syksyn aikana koverre on 5–8 cm pituinen, heikosti näkyvä, siinä ulostejuova. Toukka talvehtii ensimmäisen kerran tässä koverteessa. Keväällä se jatkaa kovertamista samassa lehdessä. Kesäkuun loppuun mennessä koverre peittää lehden koko sen leveydeltä ja kääntyy alaspäin lehden kärjessä. Silloin kapea alkukoverre näkyy vaaleana. Koverteen leveässä myöhemmässä vaiheessa näkyy kaksi erillistä ulostekasaa. Keskikesällä toukka ei ruokaile jatkuvasti, vaan piilottelee koverteessa ja on vaikea havaita. Se kovertaa elo–syyskuuhun asti, ja lopuksi koverre on 12–18 cm pituinen ja muistuttaa kasvin muita kuihtuneita lehtiä. Toukka talvehtii koverteessa toisen kerran. Samassa ravintokasvin tuppaassa voi olla 2–3 toukkaa.

Koteloituu ravintokasvin lehdelle kiinnittyen vyörihmalla ja peräpäästään.

Elinympäristö

Varjoisissa, vanhoissa, paksusammaleisissa havumetsissä.

Ensisijainen
  • ; ,
Toissijaiset
  • ;
  • ;
  • ;
?

Viitteet

Aarvik, L. et al. 2017. Nordic-Baltic Checklist of Lepidoptera. Norwegian Journal of Entomology – Supplement 3: 1–236.

Kaila, L. & Sippola, L. 2010. Elachista saarelai sp. n. (Lepidoptera, Elachistidae: Elachistinae), a new species from southern Finland. Entomologica Fennica 21(3): 129–138.

Parenti, U. & Pizzolato, F. 2015. Revision of European Elachistidae. The genus Biselachista Traugott-Olsen & Nielsen, 1977, stat. rev. (Lepidoptera: Elachistidae). SHILAP Revista de Lepidopterología 43(172): 537–575.

Lähde: Laji.fi lajikuvaukset
Kuvaustekstin laatijat:

Harri Jalava

CC BY 4.0