Varjohitukoi – Elachista ornithopodella
- Yleiskuvaus
- Media
- Tunnistus
- Biologia
- Taksonomia
- Esiintyminen
- Näytteet
- Uhanalaisuus
Yleiskuvaus
Siipiväli 7–8 mm. Pieni laji. Pää, otsa ja huulirihmat mustahkot, naaraan otsa vaaleampi, tummanharmaa. Tuntosarvet mustahkot. Keskiruumis ja siipikannet mustahkot. Jalat tummanharmaat; nilkkojen jaokkeet harmaa/mustatäpläiset. Takaruumis mustahko, vatsapuolelta harmaa.
Etusiivet mustahkot, tummanruskeansävyiset, niissä 4 silkinkiiltoisen valkeaa täplää, jotka eivät metalliset (vrt. E. tetragonella). Ripset vaalean ruskehtavanharmaat, niissä selvä, mustahko jakoviiru. Ripset mustanharmaat, niissä tummempi jakoviiru. Takasiivet harmaanruskeat, okransävyiset; ripset okranharmaat. Naaraan etusiipien kuviot selvemmät kuin koiraalla.
Toukka 5,5 mm, keltainen; täysikasvuisella toukalla leveä, harmaa sivuselkäjuova, joka muuttuu lähellä koteloitumista punaiseksi. Pää ja kilvet ruskeat. Niskakilpi muodostuu kahdesta pitkästä, edestä ja takaa pyöristyneestä skleriitistä, jotka ovat vain hiukan erillään toisistaan ja ovat tyvestä hiukan nuijamaisesti leventyneet. Molemmat päät ovat vahvemmin kitinisoituneet. Rintakilpi 2 kiilamaista, kapeaa skleriittiä, jotka ovat leveämmästä etupäästä vahvemmin kitinisoituneet. Peräkilpi pyöreähkö, edestä sisentynyt, pieni levy.
Kotelo kohtalaisen solakka, 4,2 mm, punertavanruskea. Etupää poikkipäinen, hiukan kulmikas, heikosti kovera. Pintarakenne kohtalaisen hieno, ryppyinen. Ei kyhmyrakenteita. Pitkittäissärmät selvät, dorsaalinen päättyy kremasteriin. Labrum tylpän pyöristynyt. Imukärsä lyhyempi kuin etujalat; nämä keskenään rajakkain selvästi lyhyemmän matkan kuin keskijalat. Jaokkeessa A9 ryhmät hienoja tarttumakoukkuja. A10 ilman tarttumakoukkuja. Kremaster lyhyt ja leveä, siinä 3 suippoa läppää – sivuläpissä yksi, keskimmäisessä kaksi paria koukkuja.
Mikroskooppiset tuntomerkit
Koiraan uncuksen liuskat alapinnalta useiden puikkomaisten sukasten peittämät. Sormilisäke lyhyt, tylppäkärkinen. Juxtan liuskat pitkät. Aedeagus heikosti mutkainen, 1/3 lyhyempi kuin sivulämssä; vesicassa putkimainen kitinisoituma.
Naaraan antrum lyhyt, maljamainen, heikosti kitinisoitunut, alareuna leveä, U:n muotoinen, hienopiikkinen. Colliculum kapea. Corpus bursae pitkänomainen, päärynämäinen; signum soikea, siinä kolme riviä hienoja piikkejä.
Elinkierto
Aikuinen kesä–heinäkuussa.
Toukka syksystä kesäkuun alkuun; talvehtii keskenkasvuisena.
Elintavat
Juoksee iltapäivisin sammalikossa.
Toukka elää sormisaralla (Carex digitata), ulkomailla myös räpyläsaralla (C. ornithopoda) ja vuorisaralla (C. montana). Muna lehden yläpinnalla, 3–4 cm kärjestä. Alkukoverre kapea ja seurailee lehden reunaa kärkeen asti. Talvehtii koverteessa. Talvehtimisen jälkeen koverre jatkuu alaspäin; koverre on lopulta valkea, litteä, ja sen viimeinen osa on lehden levyinen.
Koteloituu lehden yläpinnalle kiinnittyen vyörihmalla ja peräpäästään.
Elinympäristö
Varjoisissa kuusi- ja kuusisekametsissä.
- ;
- ;
- ;
Viitteet
Frey, H. 1859. Das Tineen-Genus Elachista. Ein Versuch. Linnaea Entomologica 13: 172–314.
von Heinemann, H. & Wocke, M. F. 1877. Die Schmetterlinge Deutschlands und der Schweiz systematisch bearbeitet. Zweite Abtheilung. Kleinschmetterlinge. Bd. 2. Heft 2. C. A. Schwetschke & Sohn, Braunschweig. S. i–iv, 389–825, 1–102.
Kaila, L. & Sippola, L. 2010. Elachista saarelai sp. n. (Lepidoptera, Elachistidae: Elachistinae), a new species from southern Finland. Entomologica Fennica 21(3): 129–138.
Parenti, U. & Pizzolato, F. 2015. Revision of European Elachistidae. The genus Biselachista Traugott-Olsen & Nielsen, 1977, stat. rev. (Lepidoptera: Elachistidae). SHILAP Revista de Lepidopterología 43(172): 537–575.
Patočka, J. 1999. Die Puppen der mitteleuropäischen Elachistidae (Lepidoptera, Gelechioidea). Bonner zoologische Beiträge 48(3–4): 283–312.
Siloaho, R., Saarela, E. & Sippola, L. 2008. Elachista ornithopodella (Frey, 1859) (Elachistidae) löytyi uudelleen Suomesta. Baptria 33(4): 133–135.
Spuler, A. 1910. Die Schmetterlinge Europas. II. Band. E. Schweizerbartsche Verlagsbuchhandlung, Stuttgart. 523 s.
Steuer, H. 1987. Beiträge zur Kenntnis der Elachistiden, Teil V (Lepidoptera, Elachistidae). Deutsche Entomologische Zeitschrift, N. F. 34(1–3): 197–216.
Traugott-Olsen, E. & Nielsen, E. S. 1977. The Elachistidae (Lepidoptera) of Fennoscandia and Denmark. Fauna Entomologica Scandinavica 6. Scandinavian Science Press, Klampenborg. 299 s.