Kaunis puutarhakasvi vai haitallinen vieraslaji?
05.08.2022 07:01 - Ella Ahti (päivitetty: 05.08.2022 09:24)

Puutarhoihin ja pihoihin on vuosien saatossa tuotu monia erilaisia lajeja, jotka kukkivat kauniisti, näyttävät eksoottisilta ja ovat helppohoitoisia. Puutarhoista moni laji on kuitenkin päässyt leviämään luontoon, jossa ne uhkaavat alkuperäislajeja ja muuttavat ekosysteemejä.

Eri lajit lisääntyvät ja leviävät eri tavoin. Esimerkiksi haitallinen vieraslaji kurtturuusu tuottaa marjoja, jotka maistuvat hyvin linnuille. Näin sen siemenet pääsevät leviämään pitkiäkin matkoja kauas alkuperäisestä kasvustosta. Monet kasvit pystyvät myös leviämään kasvinpaloista, joita kulkeutuu luontoon esimerkiksi pihan ulkopuolelle metsään kipatun puutarhajätteen mukana.

Puutarhoihin tuodut kasvit ovat usein varsin kestäviä, jolloin ne pystyvät luonnossa kilpailemaan alkuperäislajiston kanssa ja syrjäyttämään niitä. Näin ne muokkaavat paikallista ekosysteemiä sekä vaikuttavat harmillisesti Suomen luonnon monimuotoisuuteen.

Valkopajuangervo syrjäyttää alkuperäiskasvilajeja

Valkopajuangervo kukkii näyttävästi valkoisin kukin ja muodostaa tiiviin kasvuston.

Valkopajuangervo (Spiraea alba) on yksi esimerkki vierasperäisestä puutarhakasvista, joka on tietyillä alueilla levinnyt niin tehokkaasti, että se on syrjäyttänyt kaiken muun kasvilajiston. Valkopajuangervo on monivuotinen pensas, joka kukkii valkoisin kukin heinä-elokuussa. Laji tuottaa niin tiiviitä kasvustoja, että valo ei välttämättä läpäise niitä. Näin valkopajuangervo estää muiden lajien, kuten erilaisten puulajien kasvamista, jolloin alueelle syntyy helposti valkopajuangervon monokulttuuri.

Laajoja kasvustoja on havaittu esimerkiksi Espoon Glimsinjoen tulva-alueilta. Laji menestyy siellä niin hyvin, että se on syrjäyttänyt alkuperäislajiston kokonaan monen hehtaarin alueelta. Alun perin valkopajuangervoa istutettiin Träskandan kartanolle Glimsinjoen varrelle, josta se pääsi leviämään luontoon. Alueen valkopajuangervo-ongelmaa on seurattu jo pitkään, ja myös valkopajuangervon tojuntaa niittämällä ja kitkemällä kasvustoja on tutkittu. Torjuntatoimet vähensivät selkeästi kasvuston tiheyttä ja pienensivät sen kokonaisalaa.

Tarkkaile puutarhassa kasvavia lajeja

Jotta puutarhoihin istutetut lajit pysyisivät tontillaan, on niitä tärkeää tarkkailla. Hyvä tapa estää leviäminen luontoon on esimerkiksi kukkien ja marjojen poistaminen ennen kuin ne ovat tuottaneet siemeniä. Tärkeintä olisi kuitenkin, ettei voimakkaasti leviäviä vierasperäisiä kasvilajeja istutettaisi ollenkaan, tai niiden kasvustot poistettaisiin kokonaan. EU:n tai kansalliseen vieraslajiluetteloon kuuluvia haitallisia vieraslajeja ei saa kasvattaa, ja niiden torjuminen tai vähintään leviämisen estäminen on laissa säädetty. Kaikkia vieraslajeja koskee ympäristöön päästämiskielto.