Sompasammalet ovat erikoistuneet kasvamaan isojen kasvinsyöjien, kuten hirven, poron, peuran ja kauriin jätöksillä. Sompasammalten erityispiirteenä ovat pitkän ja lankamaisen varren (=pesäkeperän) päässä olevat huomiota herättävät, kookkaat sateenvarjomaiset tai paksut pallomaiset itiöpesäkkeiden tyviosat. Itiöt leviävät kärpästen avulla, jotka löytävät paikalle itiöpesäkkeiden erittämien, ihmisnenään pahanhajuisten hajumolekyylien perusteella.

Sammaltyöryhmä etsintäkuuluttaa havaintoja kaikista sompasammallajeista kaikkialta Suomesta. Erityinen kiinnostus kohdistuu pohjansompasammaleeseen sekä kaikkiin sompasammalhavaintoihin Kainuun eteläpuolelta. Sammaltyöryhmän asiantuntijat seuraavat havaintojen kertymistä ja saattavat olla yhteydessä havaitsijaan erityisesti pohjansompasammalen havaintoihin liittyen.

Pohjansompasammal (Splachnum melanocaulon) on äärimmäisen uhanalainen laji (CR), joka viihtyy kosteissa metsissä eläinten jätöksillä sekä myös lehtipuiden mahlakannoilla. Muista sompasammalista poiketen se tekee itiöpesäkkeitä jo aikaisin keväällä tai alkukesällä. Sen tunnistaa lyhyestä pesäkeperästä (alle 3 cm) sekä valkoisesta tai vaaleasta, yläosastaan tummemmasta, hieman hattaramaisen paksusta ”sateenvarjosta”. Lajin harvat esiintymät keskittyvät Pohjois-Pohjanmaalle ja Lapin eteläosiin, mutta äskettäin se havaittiin myös Hämeestä.

Pohjansompasammalen lisäksi Suomesta on tavattu viisi muuta sompasammallajia. Kaikki viisi lajia on yleisiä maan pohjoisosan soilla, mutta niiden levinneisyys ulottuu koko maahan. Lajit ovat parhaiten nähtävillä loppukesästä, heinä-elokuussa. Maan eteläosissa erityisesti karjan metsälaidunnuksen loppuminen sotien jälkeen sekä ravinteisten soiden ojitus ovat vähentäneet niiden määriä, minkä vuoksi osa lajeista on eteläosissa alueellisesti uhanalaisia. Monista lajeista tuoreita havaintoja on Kainuun eteläpuolelta vähän, ja niiden tilanne on epäselvä.

Miten havaintoja toimitetaan?

Jos havaitset sompasammalia, ota kuva, jossa näkyy koko ”sateenvarjo” eli itiöpesäke sekä sammalen kasvualustaa. Voit ottaa myös useamman kuvan eri etäisyyksillä versoista.

Havainnon voi ilmoittaa joko älypuhelimen Mobiilivihko- tai iNaturalist-sovelluksilla (lataus sovelluskaupoista) tai tietokoneella Suomen Lajitietokeskuksen Vihko-palvelun kautta. Ilman kirjautumista havaintojen ilmoittaminen onnistuu Lajitietokeskuksen Avoimella lomakkeella (https://laji.fi/save-observations).

Tärkeää on, että havaintoon ladataan otetut maastokuvat ja kirjataan tarkka koordinaattipiste, havaintopäivämäärä sekä havaitsijan nimi. Lisäksi voi kirjata ylös sanallisen sijaintikuvauksen (kunta, kylä, tarkempi paikka) sekä kuvailla kasvuympäristöä ja esiintymän runsautta.

Lisätietoa sammaltyöryhmästä:

• https://www.syke.fi/fi-FI/Tutkimus__kehittaminen/Luonto/Eliotyoryhmat/Sammaltyoryhma
• Etsintäkuulutus Facebookissa.

Kuvat:

• pohjansompasammal © Sari Metsänoja
• punasompasammal © Esa Ervasti
• muut sompasammalet © laji.fi, Jouko Rikkinen