Sensitiivisen lajitiedon käsittely Suomen Lajitietokeskuksessa

Taustaa

Eliölajitiedon julkaiseminen avoimeen käyttöön on haasteellista. On olemassa useita perusteluita, joiden vuoksi lajitietoaineistojen kaikkea sisältöä ei tulisi julkistaa vaan ne tulisi salata arkaluonteisena – osittain tai kokonaan. Näistä syistä olennaisimmat ovat:

  • Luonnonsuojelulliset syyt: uhanalaisuus, rauhoitusmääräykset, kansainväliset ympäristösopimukset ja sitoumukset, ajallinen/paikallinen häiriöherkkyys jne.
  • Aineiston omistajuuteen ja hallintaan liittyvät syyt: henkilötiedot, tutkimuskäyttö, liiketoiminta jne.
  • Bioturvallisuuteen liittyvät syyt: ihmisille, eläimille ja kasveille haitalliset organismit kuten kasvitaudit, tuholaiseläimet jne.

Lainsäädäntö

Tärkein ohjaava lainsäädäntö Lajitietokeskuksen kautta jaettavien tietojen karkeistamiselle tai salaukselle on laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta eli julkisuuslaki (21.5.1999/621)

24 § Salassa pidettävät viranomaisen asiakirjat

14) asiakirjat, jotka sisältävät tietoja uhanalaisista eläin- tai kasvilajeista tai arvokkaiden luonnonalueiden suojelusta, jos tiedon antaminen niistä vaarantaisi kysymyksessä olevan eläin- tai kasvilajin tai alueen suojelun;

Luettelon valmistelu

Suomen Lajitietokeskuksen viranomaistyöryhmän ohjauksessa on sovittu lajeista, joiden havaintoja koskevia paikkatietoja karkeistetaan tai salataan Laji.fi -sivustolla. Alkuperäiset, karkeistamattomat tiedot ovat kuitenkin viranomaisten saatavilla päätöksenteon tukena.

Alustava luettelo lähetettiin vuoden 2015 lopussa laajalle kommenttikierrokselle ympäristö- ja luonnonvara-alan viranomaisille ja muille julkisille toimijoille, eliötyöryhmiin, järjestöille ja yhdistyksille. Yksittäisten lajien tai lajiryhmien keskeisiä asiantuntijoita kuultiin myös erikseen.

Laajan ja monipuolisen palautteen avulla käytiin edelleen keskustelua ja luettelo muokattiin sen mukaiseksi.

Sensitiivisen lajitiedon luetteloon pyydettiin kommentteja seuraavilta tahoilta:

  • Ympäristöministeriö
  • Maa- ja metsätalousministeriö
  • Metsähallitus
  • Suomen ympäristökeskus
  • Luonnonvarakeskus
  • ELY-keskukset
  • Eliötyöryhmät
  • Luonnontieteelliset museot
  • Suomen metsäkeskus
  • Evira
  • Suomen riistakeskus
  • Birdlife Suomi
  • Suomen luonnonsuojeluliitto
  • WWF
  • Perhostutkijainseura
  • Lepakkotieteellinen yhdistys

Menetelmä

Suomen Lajitietokeskuksessa sensitiivistä tietoa varjellaan joko paikkatietoa karkeistamisella tai salaamalla. Tämä koskee lajeja, joiden suojelu vaarantuisi tiedon antamisesta esimerkiksi vainon, pyynnin, häirinnän (esim. lintujen bongaus, valokuvaus) tai kaupallisen tai harrastuspohjaisen keräämisen vuoksi. Uhan tulee kohdistua juuri kyseiseen lajiin. Potentiaalinen, minkä tahansa lajin elinympäristön tuhoaminen ei ole riittävä perustelu tiedon karkeistamiseen tai salaamiseen. Syy on ilmoitettu kunkin lajin kohdalla. Joidenkin lajien osalta tarve tiedon karkeistamiselle koskee vain osaa vuodesta, kuten pesimis- tai talvehtimisaikaa. Karkeistamisen taso valitaan riittävän laajaksi siten, että sijaintipaikkaa ei voida päätellä esimerkiksi lajille sopivan elinympäristön avulla. Karkeistuksen vaihtoehdot ovat:

  • 1 km x 1 km
  • 5 km x 5 km
  • 10 km x 10 km
  • 25 km x 25 km
  • 50 km x 50 km
  • täydellinen salaus.

Lue tarkemmin karkeistuksen toteutuksesta.

Luettelo sensitiivistä tietoa sisältävistä lajeista

Natura-alueilla on joukko lajeja, joiden tiedot ovat saatavilla Natura-tietokannasta vain merkinnällä ”uhanalainen laji”. Tämän vuoksi näiden lajien havaintotiedot salataan edelleen täysin Natura-alueilla. Natura-alueilla salatun tiedon piirissä olevien lajien luettelon mahdollinen päivittäminen on erillinen prosessi, joka ei suoraan kytkeydy Suomen Lajitietokeskuksen toimintaan.

Suomen Lajitietokeskuksen sensitiivisen tiedon luetteloa tarkastellaan säännöllisesti mahdollisten päivitystarpeiden huomaamiseksi. Luetteloa on viimeksi päivitetty lokakuussa 2021.

Poikkeukset sensitiivisen luettelon karkeistuksiin ja salauksiin

Teknisistä syistä johtuen joidenkin lajien paikkatiedot salataan tiukemmin kuin sensitiivisen lajitiedon luettelo edellyttäisi. Tällä hetkellä ei ole teknisesti mahdollista toteuttaa erityisiä aluerajauksia, joita vaatisivat:

  • kuukkeli (täyssalaus Kokkola-Joensuu -linjan eteläpuolella)
  • tunturihaukka (Lapin läänissä pesimäaikana täyssalaus)
  • muuttohaukka (pesimäalueet)
  • tunturipöllö (Lapissa aikarajallinen täyssalaus, 1.2.–31.10.)
  • rantakäärme (talvipesäpaikat)
  • kyy (talvipesäpaikat)

Tunturihaukan, muuttohaukan ja tunturipöllön kaikki havainnot salataan täysin. Kuukkelihavainnot karkeistetaan 100 km tarkkuudella koko maassa. Rantakäärmeen ja kyyn kaikki havainnot karkeistetaan 5 km tarkkuuteen.

Lisäksi nyt on voitu määrittää vain yksi pesimäkauden ajanjakso 1.4.–31.8. Kaikki pesimäkauden karkeistusta vaativat havainnot karkeistetaan tällä ajanjaksolla. Muutamien lajien pesimäkausi alkaa kuitenkin tätä aiemmin, joten näiden lajien yleiskarkeistukseksi merkitään pesimäkauden karkeistus.

  • merikotka (aluerajaus Oulun ja Lapin lääni 50 km, pesimäaika jo 1.2. alkaen) yleinen karkeistus 50 km
  • kanahaukka (pesimäaika 1.3. alkaen) yleinen karkeistus 10 km
  • maakotka (pesimäaika 1.2. alkaen) yleinen karkeistus täyssalaus
  • huuhkaja (pesimäaika 1.2. alkaen) yleinen karkeistus 10 km
  • valkoselkätikka (pesimäaika 1.3. alkaen) yleinen karkeistus 5 km

Vastaavasti on voitu määrittää vain yksi talvehtimiskauden ajanjakso 1.11.-31.3. Kaikki talvehtimiskauden karkeistusta vaativat havainnot karkeistetaan tällä ajanjaksolla.

Tietokannan teknisten ominaisuuksien kehittyessä salaustasoja voidaan määritellä uudelleen.