Suomen Lajitietokeskus pähkinänkuoressa

Lajitietokeskus on digitaalinen, tietoverkossa toimiva tiedonhallinnan infrastruktuuri, palvelukokonaisuus. Lajitietokeskuksen kautta käytettävissä oleva lajitieto koostetaan pääasiassa kumppaniorganisaatiolta, ympäristöhallinnon ja luonnonvarahallinnon tutkimuslaitoksilta, muilta lajitietoa hallinoivilta ja tuottavilta valtion organisaatiolta, luonnontieteelisten museoiden kokoelmista ja kansalaistieteen lähteistä. Lähteiden tietosisältö kopioidaan tiedonvaihtorajapintojen kautta mahdollisimman reaaliaikaisena eri organisaatioiden tietojärjestelmistä.

Lajitiedon hallinnan ja jakamisen lisäksi Lajitietokeskus tarjoaa palveluja havaintojen tallentamiseksi Lajitietokeskuksen kautta muiden hyödynnettäväksi.

Lajitietokeskuksen ylläpidosta vastaa Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus.

Lajitietokeskuksen tärkeimpiä tehtäviä ovat

  • Lajihavaintotietojen keruu ja jakelu avoimeen käyttöön
  • Avoimen tiedon ja tieteen edistäminen
  • Kansallisen lajinimistön ylläpito
  • Lajitiedonkulkuun liittyvien prosessien vahvistaminen ja selkeyttäminen
  • Tietojen arkistointi
  • Kansalliseen lajitietoon liittyvän aineistopolitiikan ylläpito ja päivitys
  • Kansalaistieteen edistäminen
  • Jaettavan tiedon annotointi, merkitseminen luotettavuuden ja laadun selvittämiseksi

Lajihavaintotietojen keruu ja jakelu

Lajitietokeskus ylläpitää tietovarastoa, jonne kopioidaan kumppaniorganisaatioiden tietokannoista alkuperäistä havaintoihin perustuvaa lajitietoa. Havaintotiedoista tärkeimpiä ovat lajinimet, paikkatiedot, havaintoaika sekä havainnoijien nimet. Näiden lisäksi eri tarkoituksiin kerätyistä havaintoaineistoista julkaistaan metatiedot, tietoa tiedosta, joissa voidaan kuvata esimerkiksi havainnointimenetelmään ja -olosuhteisiin liittyviä tietoja. Metatiedot auttavat tiedon käyttäjää arvioimaan kunkin aineiston käyttökelpoisuutta.

Lajitietokeskuksen kansallisesta tietovarastosta lajitieto on käytettävissä sekä alkuperäisessä muodossa että jalostettuina luetteloina, tilastoina, karttoina ja kaavioina. Arkaluontoisen ns. sensitiivisen lajitiedon käsittelyyn on Lajitietokeskuksessa varauduttu ja tietoa, jonka jakaminen voisi muodostua uhkaksi luonnonvaraisen lajin säilymiselle, ei julkaista. Havaintotiedon laatuun panostetaan ja menetelmiä tiedon paikkansapitävyyden varmistamiseksi kehitetään Lajitietokeskuksen ja kumppaniorganisaatioiden toimesta jatkuvasti. Kaikki havaitut ja todetut virheet korjataan ennen jakelua tai epävarma tieto jätetään julkaisematta.

Suomen Lajitietokeskus toimii myös maailmanlaajuisen luonnon monimuotoisuustiedon keskuksen GBIF:in (Global Biodiversity Information Facility) yhteistyökumppanina ja jakaa tietovarastossa olevan havaintoaineiston kansainväliseen käyttöön. Lajitietokeskuksella on valmiudet toimia porttina myös muihin biodiversiteettitietoa jakaviin ja käyttäviin verkostoihin maailmalla.

Avoin tieto ja tiede

Suomen Lajitietokeskus toteuttaa valtiovarainministeriön avoimen tiedon ohjelmaa, jonka päämääränä on vahvistaa demokratiaa ja kansalaisyhteiskuntaa, tehostaa hallintoa ja monipuolistaa koulutuksen ja tutkimuksen käytettävissä olevia tietoaineistoja ja luoda edellytyksiä uudelle liiketoiminnalle ja innovaatioille. Ympäristöministeriö on, korostaakseen lajitiedon avoimuuden tärkeyttä, kirjannut vuosille 2013–2020 tehtyyn Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön toimintaohjelmaan muun muassa, että ”Suomen lajitietokeskuksen perustaminen on kiireellinen toimenpide. Lajitietokeskuksen avulla asiantuntevien harrastajayhteisöjen lajihavaintojen keruujärjestelmät voidaan sovittaa osaksi ammattilaisten järjestelmiä, jolloin harrastajienkin keräämät lajipaikkatiedot saadaan käyttöön mm. uhanalaisten lajien suojelun suunnittelua varten.”