Suomen Lajitietokeskus -hanke (2015-2017)

Suomen Lajitietokeskus rakentuu vankalle pohjalle

Ympäristöhallinto on antanut toimeksiannon Luonnontieteelliselle keskusmuseolle Luomukselle rakentaa digitaalisessa tietoverkossa toimiva palvelu, suomalaista lajitietoa eri lähteistä kokoava kansallinen Lajitietokeskus. Tämä tapahtuu kolmivuotisen, valtionvarainministeriön myöntämän hankerahoituksen turvin, jota ohjataan Suomen ympäristökeskuksen Envibase-hankekokonaisuuden kautta. Hankekausi on 2015 - 2017.

Suomen Lajitietokeskus -hanketta toteuttavan Luomuksen ICT-asiantuntijat työskentelevät järjestelmällisesti tietoteknisten ratkaisujen parissa. Laji.fi avoimessa testiympäristössä on tarjolla jo tässä vaiheessa paljon lajitietoa eri eliöryhmistä. Tietoja täydennetään jatkuvasti hankkeen edistyessä. Tämä on vasta ensimmäinen kehitysvaihe, ja portaalin toiminnallisuutta, suorituskykyä ja rakennetta parannetaan hankkeen aikana. Vuoden 2018 alusta käytettävänä onkin edistyksellinen ja moderni järjestelmä, joka valmiuksiltaan tukee tehokasta ja tuloksellista lajitiedon hallintaa ja käyttöä.

Hankkeen seuranta

Vaivattomimmin Lajitietokeskuksen asioista pysyy perillä lukemalla julkaisemaamme kaksiviikkoistiedotetta, jossa kuvataan hankkeen edistymistä etenkin teknisestä näkökulmasta. Samassa osoitteessa pääsee lisäksi tutustumaan kaikkiin muihin Lajitietokeskuksen ympärillä tapahtuviin asioihin.

Asiantuntijatyöryhmät

Lajitietokeskuksen tietosisältö ja toiminnallisuus koostuu monesta erillisestä osa-alueesta, jotka kuitenkin muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden. Haasteita ja ongelmia ratkotaan yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Kehittämisen tueksi on perustettu asiantuntijatyöryhmiä, joihin on pyydetty mukaan yhteistyökumppaneiden ja sidosryhmien edustajia. Kymmenistä oman alansa ja sektorinsa asiantuntijoista koostuvien työryhmien tärkein rooli on toimia Lajitietokeskuksen luotseina väistääksemme pahimmat karikot kehitystyössä.

Asiantuntijatyöryhmiä ja kehittäjäyhteisöjä on perustettu tai perustetaan ainakin seuraavilta aihealueilta:

  1. Lajitieto (ml. taksonomia- ja nimistö)
  2. Paikkatieto
  3. Kokoelmat ja digitointi
  4. Lajitiedon tutkimuskäyttö
  5. Havainnot, seurannat ja kartoitukset
  6. Ympäristöviranomaiset
  7. Opetuskäyttö (yliopisto- ja koulutaso)
  8. Kokonaisarkkitehtuuri

Tämänhetkisten työryhmien kokoonpanot on julkaistu Laji.fi-sivustolla. Aiempiin kokoonpainoihin pääset tästä linkistä.

Millä tavoitteilla Lajitietokeskusta rakennetaan?

Suomen Lajitietokeskuksen rakentamisessa tärkeimmät tavoitteet voidaan jakaa kahteen kategoriaan: ympäristönsuojelullisiin ja yhteiskunnallisiin, jotka eivät ole toisilleen vastakkaisia vaan toisiaan kiinteästi tukevia.

Luonnonsuojelun näkökulmasta on kiistämättä kaikkien etu, että luotettavaa luontotietoa, tässä tapauksessa lajitietoa, on saatavilla mahdollisimman kattavasti. Yksi keskeisistä Lajitietokeskuksen päämääristä on koota parasta aikaan ja paikkaan sidottuja lajien havaintotietoja päätöksenteon tueksi tilanteisiin, joissa suunnitelmat luonnonvarojen käytöstä tai maankäytöstä voivat olla ristiriidassa luonnonsuojelun tavoitteiden kanssa. Tähän Lajitietokeskus varautuu tallentamalla tietovarastoon kaikki saatavilla olevat lajitietoaineistot, myös kaikkein sensitiivisimmät aineistot. Näihin pääsevät kuitenkin käsiksi vain tahot, joilla on siihen oikeus ja joiden toiminta esim. maankäyttöön liittyviä viranomaispäätöksiä tehtäessä sitä edellyttää. Samoin lajeihin liittyvä ja luonnonsuojelua edistävä tieteellinen tutkimus voi perustellusta syystä saada arkaluonteiseen aineistoon käyttöoikeuden. Tämä kuitenkin tapahtuu täysin aineistojen omistajien tai hallinnoijien ehdoilla. Kaikki tieto aineistojen julkisuuden perusteista ja käyttöoikeuksista tulee olemaan avoimesti saatavilla.

Lajitietokeskuksen laajempi yhteiskunnallinen merkitys syntyy Laji.fi-sivuston avoimesti käytettävän lajitiedon luomista mahdollisuuksista. Avoin aineisto koostuu alkuperäisestä ns. primaaritiedosta ja muokatusta tiedosta. Tiedon muokkaaminen, pääsääntöisesti paikkatietoa karkeistamalla, perustuu lainsäädännön edellyttämiin vaatimuksiin ja muihin, yleensä tietolähteen asettamiin ehtoihin. Näihin luetaan myös muun muassa tieteellisen tutkimusaineiston suoja-aika varaus. Tämä rajoitetun käytön piirissä oleva karkeistettu aineisto muodostaa kuitenkin kokonaismäärältään hyvin pienen osuuden koko tietomassasta, ja sen vaikutukset aineiston käytettävyyteen tieteen, kansalaistieteen tai ympäristökasvatuksen osalta ovat vähäpätöisiä. Korostettava on, että avoimenkin aineiston jakaminen perustuu tiedon omistajan tai haltijan päätökseen.