Yhtenäiskoordinaatisto

Näytä yhtenäiskoordinaatisto kartalla

Taustaa

Suomen peruskartat perustuivat vuosina 1972-2005 kansalliseen kartastokoordinaattijärjestelmään (KKJ), jossa Suomi oli jaettu kuuteen projektiokaistaan (KKJ0, KKJ1, KKJ2, KKJ3, KKJ4 ja KKJ5). Näiden projektiokaistojen keskimeridiaanit ovat 18°, 21°, 24°, 27°, 30° ja 33° itäistä pituutta. Yhtenäiskoordinaatistossa (YKJ) koko Suomi on kuvattu yhdessä tasokoordinaattijärjestelmässä laajentamalla KKJ3-projektiokaistaa itään ja lähteen.

Yhtenäiskoordinaatiston yhteydessä puhutaan pohjois- ja itäkoordinaateista (lyhennettynä P ja I). Pohjoiskoordinaatti ilmaisee etäisyyden päiväntasaajalta pohjoiseen metreinä, Suomen alueella sen arvot ovat välillä 6600000..7800000 m. Itäkoordinaatin 27° keskimeridiaanille on annettu lukuarvo 3500000 m, jotta vältytään negatiivisilta arvoilta. Suomen alueella itäkoordinaatin arvot ovat välillä 3000000..3800000 m.

Yhtenäiskoordinaatistosta on käytetty YKJ:n lisäksi lyhenteenä merkintöjä Grid27E tai KKJ3. Yhtenäiskoordinaatiston EPSG-tunniste on EPSG:2393.

Yhtenäiskoordinaatiston käyttö eliöseurannoissa

Biologisissa havaintoaineistoissa yhtenäiskoordinaatistoa on käytetty 1970-luvulta lähtien. YKJ-koordinaatiston pohjalta Suomi on jaettu neliönmuotoisiin osa-alueisiin, joiden koko on määräytynyt tutkimuksen tarpeiden mukaan. Valtakunnallisissa eliöseurannoissa käytetyin aluejako perustuu yhtenäiskoordinaatiston 10 km x 10 km eli neliöpeninkulman ruutuihin. Käytössä on myös 1 km x 1 km (neliökilometri) ja 100 m x 100 m (neliöhehtaari) YKJ-ruutuihin perustuvia aluejakoja.

Biologisissa aineistoissa yhtenäiskoordinaattiruudun sijainti ja koko ilmaistaan samanaikaisesti numerosarjalla, jonka alussa on pohjois- eli P-koordinaatti, välissä kaksoispiste ja sen jälkeen itä- eli I-koordinaatti (esim. 682:332). Numerosarjan pituus ilmaisee sen, kuinka suuresta neliöruudusta on kyse. Neliöpeninkulman kokoisen YKJ-ruudun koordinaateissa on 3+3 numeroa (esim. 682:332). Neliökilometriruudun koordinaateissa on 4+4 numeroa (esim. 6825:3324), hehtaariruudun koordinaateissa 5+5 numeroa (esim. 68257:33246) jne. Ruudun koordinaattien P- ja I-osa ovat aina yhtä pitkiä, ja I-osan ensimmäinen numero on aina 3.

Ruudun lounaisnurkan eli vasemman alakulman P-koordinaatti saadaan lisäämällä ruudun P-koordinaatin perään niin monta nollaa, että luvussa on seitsemän numeroa. I-koordinaatti saadaan vastaavasti lisäämällä ruudun I-koordinaattiin loppunollia seitsemään asti. Siten esim. ruudun 682:332 lounaisnurkan koordinaatit ovat P = 6820000 ja I = 3320000.

Ruudun koilliskulman eli oikean yläkulman sijainti saadaan vastaavasti kasvattamalla ruudun P- ja I-koordinaatteja yhdellä ja liittämällä loppuun niin monta nollaa, että muodostuu seitsemännumeroinen luku. Esim. ruudun 682:332 koillisnurkan koordinaatit ovat P = 6830000 ja I = 3330000.

Vuodesta 2005 alkaen uudet maastokartat on kuvattu ETRS-TM35FIN-tasokoordinaattijärjestelmässä, joka YKJ-koordinaatiston tavoin kattaa koko Suomen alueen. ETRS-TM35FIN-koordinaatit eivät kuitenkaan ole yhteneviä YKJ-koordinaattien kanssa. Puupponen (2008) on kuvannut muunnoskaavat, joiden avulla YKJ-koordinaatteja ja ETRS-TM35FIN-koordinaatteja voi muuntaa toisikseen noin metrin tarkkuudella. Tämä on yleensä riittävä tarkkuus biologisissa aineistoissa.

Eliöseurannoissa käytettävät koordinaattiruudukot on kuvattu ERTS-TM35FIN-koordinaatistoon siten, että kunkin neliöruudun nurkkapisteet esitetään metrin tarkkuudella ETRS-TM35FIN-koordinaatistossa. YKJ-koordinaatiston yhteydessä käytettyjä lyhennemerkintöjä (esim. 682:332) voidaan käyttää näin kuvattujen ruutujen niminä.

ETRS-TM35FIN-koordinaatistossa kuvattujen koordinaattiruutujen nurkat on mahdollista muuntaa virheettömästi myös maailmanlaajuisesti käytössä olevaan WGS84-koordinaatistoon, jota käytetään yleisesti mm. GPS-paikannuslaitteissa.

Kartan käyttöohje

Lajitietokeskuksen karttapalvelun pohjana ovat Maanmittauslaitoksen digitaaliset taustakartat. Voit liikuttaa ja suurentaa ja pienentää karttaa hiiren avulla. Pitämällä shift-näppäintä pohjassa voit piirtää hiiren avulla kartalle suorakulmion, jonka alue suurennetaan näytölle.

Voit asettaa kartassa näkyviin tason "YKJ ruudukko", joka näyttää yhtenäiskoordinaattiruutujen rajaviivat eri mittakaavoissa. Omana tasonaan "YKJ selitteet" voit asettaa näkyviin P- ja I-koordinaattien numerosarjat. Ruudun koordinaatit saadaan ottamalla P-koordinaatti ruudun alareunan viivalta ja I-koordinaatti ruudun vasemman reunan viivalta.

ykj

Kartan oikeassa reunassa on piirtotyökalut, joiden avulla voit piirtää kartalle pisteitä, viivoja ja monikulmioita. Oikean reunan painikkeilla saat myös piirrettyjen kuvioiden koordinaatit ulos kolmessa eri tekstimuodossa ja kolmessa eri koordinaatistossa. Voit myös tuoda kartalle samoissa formaateissa ja koordinaatistoissa määriteltyjä kuvioita.

Kirjallisuutta

Heikinheimo, O. & Raatikainen, M. 1971: Paikan ilmoittaminen Suomesta talletetuissa biologisissa aineistoissa. -- Annales Entomologici Fennici 37: 1–27, liitt.

Heikinheimo, O. & Raatikainen, M. 1981: Ruutukoordinaattien ja paikannimien käyttö Suomessa. (Grid references and names of localities in the recording of biological finds in Finland). -- Notulae Entomologicae 61: 133-154.

Puupponen, J. 2008: Tunnetko koordinaattimuunnokset? -- Positio 1/2008: 27-29.