Haitalliseksi vieraslajiksi luokiteltu täplärapu levittää rapuruttoa ja aiheuttaa vaaran alkuperäiselle jokiravullemme
06.07.2021 06:05 - Marjatta Joutsimäki

Eteläisen Suomen vesissä tavataan nykyisin lähes yksinomaan amerikkalaista alkuperää olevaa täplärapua, joka on Euroopan Unionin alueella listattu haitalliseksi vieraslajiksi. Laji on haitallinen siksi, että täpläravut todennäköisesti kantavat rapuruttoa. Täplärapujen leviäminen on siten johtanut alkuperäisen jokirapumme harvinaistumiseen, sillä jokiravut kuolevat nopeasti täplärapujen kantamaan rapuruttotyyppiin. Jokirapu on erittäin uhanalainen ja se on lähes hävinnyt eteläisestä ja keskisestä Suomesta.

Jotta jokirapukantoja ei vaaranneta, on tärkeää estää rapuruton leviäminen. Jos vesistössä on täplärapukanta, siinä on todennäköisesti myös rapurutto. Täplärapuja ei saa koskaan siirtää toiseen veteen tai edes pyyntivedessä uudelle alueelle. Myöskään jokirapuja ei saa siirtää toiseen vesistöön ilman ELY-keskuksen lupaa.

Ravustajan ja vesillä liikkujan muistilista

  • Rapuja saa sumputtaa vain siinä vesistönosassa, josta ne on pyydetty.
  • Ravunpyydyksiä tai ravustuksessa käytettyjä välineitä ei tule siirtää vesistöstä toiseen desinfioimatta niitä huolellisesti.
  • Myös kalanpyydykset tulee desinfioida tai ainakin kuivattaa ne auringossa rutikuiviksi ennen siirtoa toiseen veteen.
  • Ravunsyöttinä käytettävät kalat tulee pyytää samasta vesistöstä, jossa ravustetaan. Mikäli syötit ovat muualta, tulee niitä pakastaa 3 vuorokautta ennen käyttöä.
  • Veneiden pilssivedet tulee tyhjentää huolellisesti ja veneen tulee kuivua kunnolla ennen kuin siirrytään täplärapuvedeltä toiselle vesialueelle.
  • Uima-asujen olisi hyvä kuivua kunnolla ennen kuin niitä käytetään uudella vesialueella.

Täpläravuista on hyötyäkin, sillä ne mahdollistavat ravustuksen ja ravuilla herkuttelun monilla alueilla. Rapurutto ei ole ihmiselle vaarallinen. Täplärapukin kärsii rapurutosta ja täplärapukantakin voi romahtaa rapuruton vuoksi. Eri vesien rapuruttokannat voivat poiketa toisistaan, joten varotoimia on noudatettava myös täplärapuvedeltä toiselle siirryttäessä.

Rapurutto ei useinkaan näy täpläravuissa, mutta pitkälle kehittyneessä taudissa täpläravun kuoressa näkyy tyypillisesti tumman ruskeita melanisaatiolaikkuja tai -täpliä. Kuva: Jouni Tulonen

Suomessa täplärapuja on istutettu jo yli 900 järveen tai jokeen - myös moniin vesiin, joissa ne eivät menesty tai uhkaavat välittömästi jokirapukantoja. Tutkimukset heikon täplärapukannan poistamiseksi tehopyynnillä on aloitettu. Kokeilujen onnistumisesta saadaan tietoa vuosikymmenen jälkipuoliskolla, sillä kannan hävittäminen pyytämällä on aina vuosia kestävä urakka. Tänä kesänä kokeillaan myös täplärapujen nousua estävien, mutta kalojen nousun sallivien esteiden rakentamista ja toimivuutta 1-2 purossa Keski-Suomessa.

Lisätietoja:

Tutkija (FM), Esa Erkamo, Luonnonvarakeskus, Jokioinen, puh. 02953 27425, esa.erkamo@luke.fi

Rapututkija (FT, dosentti), Japo Jussila, Itä-Suomen yliopisto, Kuopio, puh. 040 5428 982, japo.jussila@uef.fi

Linkkejä:

www.rapukamu.fi (rapu- ja rapuruttoasiaa)

www.vieraslaji.fi (vieraslajiasiaa täpläravusta)