Caloptilia

Pää sileäsuomuinen. Tuntosarvet etusiiven pituiset tai pitemmät; tyvijaoke keskikokoinen, joskus hiukan paksuuntunut, siinä 4–6 kampasukasta. Imukärsä hyvin kehittynyt. Huulirihmat pitkät, ohuet, sileät, kärkijaoke yhtä pitkä kuin keskijaoke tai hiukan pitempi, teräväkärkinen, ylöspäin taipunut. Leukarihmat keskikokoiset, rihmamaiset, eteenpäin suuntautuneet. Etusääret hiukan paksuuntuneet; keskireisien kärkipuolisko ja sääret vahvasti ulkonevien suomujen paksuntamat; takasääret ohuet, sileät, nilkat n. 1½–2 × pitemmät kuin sääret. Etusiivet lansettimaiset, melko tylppäkärkiset; suoni R1 lähtee keskisaran 1/6 kohdalta, keskisaran etusuoni ja R1 epäselvät tyvestä; R2 ja R3 etäällä toisistaan; M2 ja M3 lähtevät smasta pisteestä tai lyhytvarrelliset. Takasiivet 1/2–2/3 etusiipien leveydestä; keskisarka avoin suonien M2 ja M3 väliltä.

Koteloiden pää vatsapuolelta katsottuna edestä leveän pyöristynyt, sivulta katsottuna siinä vatsapuolelle suuntautunut otsan uloke. Leukarihmat näkyvät. Metanotum keskiosastaan vain kohtalaisen kuroutunut, siinä tunnusomaisia rakenteita. Takaruumiin piikit karkeat – kohtalaisen hienot.

Koiraiden tegumen heikosti kitinisoitunut, uncus puuttuu. Tuba analiksen alapinnan keskellä kapea, kitinisoitunut harjanne. Sivulämssät tavallisesti pitkänomaiset, cucullus pyöristynyt, vahvasti tai kohtalaisesti karvainen. Anellus tuskin havaittava. Vinculum tavallisesti keskikokoinen; saccus lyhyt tai pitkä; molemmat vahvasti kitinisoituneet. Aedeagus keskipitkä – pitkä, kapea, tavallisesti putkimainen; kornuutteja useimmilla lajeilla olemassa. 7. ja 8. jaokkeet hyvin heikosti kalvomaiset, niissä yksi tai kaksi paria pitkiä – hyvin pitkiä coremia.

Naaraiden anaalipapillit normaalin muotoiset, heikosti kitinisoituneet ja karvaiset. Sterigma tavallisesti yksinkertainen, joskus monimutkainen ja vahvasti kitinisoitunut. Ductus bursae kapea, putkimainen, heikosti kitinisoitunut. Corpus bursae keskikokoinen, joskus heikosti kitinisoitunut, siinä kaksi sirppimäistä signumia.

Toukat elävät lehtipuilla ja pensailla; ensin kovertavat läiskän lehtiin, jälkeenpäin tavallisesti käärivät osan lehdestä tunnusomaiseksi, kartiomaiseksi lehtirullaksi.

Bengtsson, B. Å. & Johansson, R. 2011. Nationalnyckeln till Sveriges flora och fauna. Fjärilar: Bronsmalar – rullvingemalar / Lepidoptera: Roeslerstammiidae – Lyonetiidae. ArtDatabanken, SLU, Uppsala. 544 s.

Kumata, T. 1982. A taxonomic revision of the Gracillaria group occurring in Japan (Lepidoptera: Gracillariidae). Insecta Matsumurana New Series 26: 1–186.

Meyrick, E. 1912. Lepidoptera Heterocera (Tineae). Fam. Gracilariadae. Teoksessa: Wytsman, P. (toim.): Genera Insectorum 128: 1–36, [1]. V. Verteneuil & L. Desmet, Bruxelles.

Patočka, J. 1992. Über die Puppen der mitteleuropäischen Gracillariinae (Lepidoptera, Gracillariidae). Acta Societatis Zoologicae Bohemoslovacae 56(2): 131–158.

Sauter, W. 1987. Zum System der westpalaearktischen Gracillariidae (Lep.). Mitteilungen der Schweizerischen Entomologischen Gesellschaft 60(3–4): 307–314.

Vári, L. 1961. South African Lepidoptera. I. Lithocolletidae. Transvaal Museum Memoir 12: 1–238, [1–112].