Rantatikkukoi – Caloptilia falconipennella

Siipiväli 11–16 mm. Pää ruosteenruskea tai harmahtavanruskea, otsa vaaleampi. Huulirihmat yläpuolelta likaisenvalkeahkot, kärkijaoke punertavanruskea, kärki valkeahko; ulkosyrjästä ne ovat kokonaan punaruskeat, paitsi kärki. Tuntosarvet kellertävä- ja punaruskearenkaiset. Keskiruumis punertavan- tai harmahtavanruskea. Etu- ja keskireidet ja -sääret punertavanruskeat, nilkat sameankellertävät, jaokkeiden kärjet punertavanruskeat; takareidet ja -sääret tyvestä samean kellertävänvalkeat, kärjestä sameanruskehtavat, nilkat samean kellertävcänvalkeat, jaokkeiden kärjet ruskeammat. Takaruumis tummanharmaa.

Etusiivet tumman punertavanruskeat, valkeahkokehnäiset. Reunoissa ja siipitaitteessa mustahkoja täpliä. Etureunassa hiukan keskikohdan sisäpuolella epäselvä, valkeahko, kolmikulmainen kostaalilaikku, joka on usein punaruskean sekainen; ei ulotu siipitaitteen yli, sen molemmat reunat tummat, mutta vain sisäreuna terävärajainen. Ripset harmaat, siiven kärjen ympärillä punertavanruskeat, niissä kolme häipyvää, tummaa viirua. Takasiivet harmaat; ripset kellertävänharmaat.

Värimuodon f. oneratella (Zeller, 1847), etusiipien kostaalilaikku on selvä, keltainen, leveän puolisuunnikasmainen.

Toukka vaaleanvihreä; pää keltainen.

Kotelo 6,5 mm, punaruskea, selkä tummempi. Pää ja keskiruumis lähes sileät ja melko kiiltävät. Otsan uloke tylppä, kyhmymäinen. Otsan harjas surkastunut tai puuttuu. Pronotumin sivuilla ja keskiosassa syvennys. Jaokkeen A5 etu- ja takaosan piikit yhtä suuret. A8 ilman sivunystyjä.

Koiraan sivulämssä lyhyt ja leveän pyöristynyt. Vinculum V:n muotoinen. Aedeaguksessa 14–17 pientä, samankokoista kornuuttia, sen kärjen selkäpuolella suuri, taipunut piikki.

Naaraan ostiumia ympäröi kaksi pyöristynyttä, taaksepäin suuntautunutta uloketta, joita yhdistää kitinisoitunut alue. Ductus bursae kapea, ei muodosta silmukkaa. Signumit melko karkeat ja yhtä suuret.

Lentää elo–kesäkuussa; aikuinen talvehtii.

Toukka heinä–elokuussa.

Lentää yöllä; tulee valolle.

Toukka elää tervalepällä (Alnus glutinosa). Koverre pieni (< 10 mm pitkä) läiskä lehden alapinnalla lähellä lehden reunaa, päällysketon alempi osa ruskehtavaa. Koverre on tosiasiassa telttamainen, mutta silkkiä on tuotettu niin vähän, että läiskä ei supistu lähes laisinkaan. Koverretta edeltää melko lyhyt käytävä, jonka myöhempi läiskä peittää. Vanhempi toukka jättää koverteen alkaa ruokailla alaspäin taitellun ja silkillä lehden alapinnalle kiinnitetyn lehdenreunan sisällä (vrt. Parornix-lajit). Toukka tekee kaksi tai kolme tällaista taitetta, ei välttämättä samalle lehdelle.

Koteloituu valkeaan koppaan lehden reunalle.

Kosteissa, tuoreissa ja kuivissa lehtometsissä.

Gracillariidae.net

Lepiforum

Moth Dissection UK

Plant Parasites of Europe

Svenska fjärilar

Bengtsson, B. Å. & Johansson, R. 2011. Nationalnyckeln till Sveriges flora och fauna. Fjärilar: Bronsmalar – rullvingemalar / Lepidoptera: Roeslerstammiidae – Lyonetiidae. ArtDatabanken, SLU, Uppsala. 544 s.

Korri, N. 2011. Espoon uhanalaiset ja silmälläpidettävät eläimet ja kasvit: julkaisun toinen päivitys 2011. Espoon ympäristökeskuksen monistesarja 2/2011: 1–97.

Kuznetsov, V. I. 1989. Family Gracillariidae (Lithocolletidae). Teoksessa: Medvedev, G. S. (toim.): Keys to the Insects of the European Part of the USSR IV: Lepidoptera, part 2. Oxonian Press Pvt. Ltd, New Delhi. S. 199–410.

Meyrick, E. 1928. A revised handbook of British Lepidoptera. Watkins and Doncaster, London. vi, 914 s.

Patočka, J. 2001. Über die Puppen der mittel- und westeuropäischen Gracillariinae (Lepidoptera: Gracillariidae). Entomologische Berichten 61(11): 157–164.

Patočka, J. & Zach, P. 1995. The pupae of the central European Caloptilia (Lepidoptera: Gracillariiidae). European Journal of Entomology 92(2): 483–496.

Spuler, A. 1910. Die Schmetterlinge Europas. II. Band. E. Schweizerbartsche Verlagsbuchhandlung, Stuttgart. 523 s.

Stainton, H. T. 1851. On Gracilaria, a genus of Tineidae. Transactions of the Entomological Society of London N. S. 1(4): 115–133, 183–194, [XIV–XV].