Lehtotikkukoi – Caloptilia jurateae

Siipiväli 10–13,5 mm. Pää ruskehtava tai beesi, otsa valkeahko, tummasirotteinen. Huulirihmat mustahkot tai ruskeat; tyvijaoke vaalea; kärkijaokkeen kärki vaalea. Tuntosarvet mustanruskeat, kapealti vaaleampirenkaiset, scapus mustanruskea. Keskiruumis ruskea. Etujalat vaihtelevan sävyisen ruskeat; reisissä 1–2 ohutta, vaaleaa rengasta, ventraalisesti niissä pitkien suomujen tupsu; sääret tummanruskeat, niiden keskellä ohut rengas; nilkkojen tyvet valkeahkot, tulevat asteittain tummanruskehtaviksi. Keskijalat samaa väriä, mutta reidet tyvestä valkeahkot; säärissä ventraalisesti pitkiä suomuja. Takajalat etu- ja keskijalkojen väriset. Takaruumis tumman harmaanruskea.

Etusiivet ruskeat, kuviot kellertävänvalkeat: pieni täplä lähellä siiven tyveä; hiukan takaviisto juova etureunan 1/4 kohdalta ulottuen siipitaitteeseen; edellisen ulkopuolella etureunassa n. 10 pientä täplää, joiden välissä ruskeita tai mustahkoja suomuja. Ripset harmaanruskeat, ulkoreunassa ruskeammat ja niissä 2–3 jakoviirua. Takasiivet harmaanruskeat, tyvestä vaaleammat; ripset harmaanruskeat.

Tumman muodon etusiivet mustat tai mustahkonruskeat; vaaleat kuviot pelkistyneet lyhyeksi hakastäpläksi 1/4 kohdalla ja riviksi kostaalitäpliä.

Toukka vaaleanvihreä; pää ruskea.

Koiraan sivulämssä nuijamainen, tyvipuoliskosta lähes tasalevyinen; cucullus leveämpi, sen ulkoreuna viisto, jolloin yläkulma näyttää tylpästi suippenevalta. Aedeagus ilman kornuutteja, suora, lähes tasalevyinen tai heikosti suippeneva kärkeenpäin; sen kärki poikkipäinen n. 45° kulmassa, ilman pikkuruisia hampaita.

Naaraan etummaiset apofyysit lyhyet tyngät, joskus taipuneet. Lamella postvaginalis lähes kolmikulmainen tai puolisuunnikasmainen, sen takareuna enemmän tai vähemmän pyöristynyt tai litteä; lamella antevaginalis pussimainen, puoliympyrän muotoinen, eteenpäin suuntautunut.

Lentää heinä–kesäkuussa; aikuinen talvehtii.

Toukka kesä–heinäkuussa.

Lentää yöllä; tulee valolle.

Toukka elää vaahteralla (Acer platanoides). Koverre aluksi käytävä päällysketossa. Melko pian toukka jättää koverteen ja alkaa elää vapaana alaspäin käärityn lehden liuskan sisällä; todennäköisesti kolme kääröä, jotka kasvavat kooltaan, tehdään; suurin vie koko lehtiliuskan.

Koteloituu silkinkiiltoiseen, kellanvalkeaan koppaan lähelle lehden reunaa.

Tuoreissa ja kuivissa lehtometsissä, puistoissa.

Gracillariidae.net

Lepiforum

Moth Dissection UK

Plant Parasites of Europe

Svenska fjärilar

Bengtsson, B. Å. 2010. Caloptilia jurateae sp.n., a sibling species of Caloptilia semifascia (Haworth, 1828) (Lepidoptera Gracillariidae). Entomologisk Tidskrift 131(2): 105–112.

Bengtsson, B. Å. & Johansson, R. 2011. Nationalnyckeln till Sveriges flora och fauna. Fjärilar: Bronsmalar – rullvingemalar / Lepidoptera: Roeslerstammiidae – Lyonetiidae. ArtDatabanken, SLU, Uppsala. 544 s.

De Prins, J. 2011. Notes on the Acer-feeding Caloptilia species (Lepidoptera: Gracillariidae) in Lithuania. Naujos ir Retos Lietuvos Vabzdžių Rūšys 22: 101–108.

Korri, N. 2011. Espoon uhanalaiset ja silmälläpidettävät eläimet ja kasvit: julkaisun toinen päivitys 2011. Espoon ympäristökeskuksen monistesarja 2/2011: 1–97.