Hybridihaapa – Populus ×wettsteinii

Hybridihaapa on Suomen nopeakasvuisin puulaji, ja saavuttaa täysikokoisuuden 20-30 vuodessa, kun taas metsähaavalla (Populus tremula) sama kasvu kestää 40-50 vuotta. Hybridihaapa on kotoperäisen metsähaavan (Populus tremula) ja Pohjois-Amerikkalaisen amerikanhaavan (Populus tremuloides) keinotekoinen risteymä. Hybridihaapa on perinyt lehtien tunnuspiirteet amerikanhaavalta. Lehti on kärjeltään terävä, muodoltaan herttamainen, ja hienohampainen. Kuten P. tremula, mutta kuori vaaleanharmaa, latvus pitkä, kuluvan kesän haara tumman ruskeanvihreä, silmu tummanruskea. Syksyisin hybridihaavan lehdet säilyvät vihreinä pidempään kuin metsähaavan. Kuten P. tremuloides, mutta rungon tyvi kaarnoittunut, matalauurteinen. Kuten metsähaapa, hybridihaapa ei juuri lisäänny vararavinnottomien siemenien avuin, vaan juurikloonien myötä. Haapa on kaksikotinen, eli sen emi- ja hedekukat ovat eri yksilöissä.