Argyresthia

Päälaki karkeasuomuinen, naama sileä. Pistesilmät puuttuvat. Imukärsä kehittynyt, suomuton. Tuntosarvet 3/4 etusiiven pituudesta, koirailla sahahampaiset, ripsiset; tyvijaokkeessa kampasukasia. Huulirihmat keskipituiset, hiukan kaarevat, eteenpäin suuntautuneet, alta jonkin verran karkeasuomuiset; kärkijaoke pitempi kuin keskijaoke, teräväkärkinen. Leukarihmat 1-jaokkeiset. Takasääret sileäsuomuiset. Etusiipien pterostigma ulottuu suonesta Sc suoneen R1; suonet R4 ja R5 erillään (sg. Argyresthia) tai varrelliset (sg. Blastotere), R5 päättyy ulkoreunaan. Takasiivet kapeammat kuin etusiivet, lansettimaiset; suonet M1 ja M2 pitkävarrelliset. Takaruumiin selkäkilvissä ei piikkejä. 8. sterniitti vahvemmin kitinisoitunut kuin 7. sterniitti.

Koteloiden tuntosarvet erillään toisistaan. Imukärsä paljon pitempi kuin etureidet. Leukarihmat puuttuvat, jos olemassa, pienet ja erillään takajaloista. Takaruumis vatsapuolelta etusiipien peittämä jaokkeiden A5–A8 takareunaan asti. Peräpäässä kremaster, tämä usein typpä, joskus sen päässä poikittainen harjanne, harvoin liskainen. Jaokkeessa A10 ja kremasterissa suurehkoja sukasia, nämä kärjestään – ainakin osittain – koukkumaiset.

Koiraiden uncus heikosti kehittynyt. Sociukset muodostavat suuren liuskan, niissä erikoistuneita suomuja. Sivulämssä yksinkertainen. Vinculum enemmän tai vähemmän sivuilta ulkoneva, ilman saccusta. Aedeagus pitempi kuin sivulämssä, sen tyvellä ei vartta; kornuutit olemassa. Coremat tavallisesti olemassa.

Naaraiden antrum olemassa, kalvomainen, suppilomainen. Ductus bursae pitkä, kalvomainen. Corpus bursaessa signum, jossa 1 tai 2 vahvaa uloketta.

Aikuiset lepäävät pää alhaalla, takaruumis ja siivet lähes pystysuorassa ylhäällä.

Toukat ovat tyypillisesti lehtikovertajia tai kaivavat käytäviä havu- ja lehtipuiden ja pensaiden kukannuppuihin, siemeniin tai versoihin.

Bengtsson, B. Å. & Johansson, R. 2011. Nationalnyckeln till Sveriges flora och fauna. Fjärilar: Bronsmalar – rullvingemalar / Lepidoptera: Roeslerstammiidae – Lyonetiidae. ArtDatabanken, SLU, Uppsala. 544 s.

Friese, G. 1960. Revision der paläarktischen Yponomeutidae unter besonderer Berücksichtigung der Genitalien (Lepidoptera). Beiträge zur Entomologie 10(1/2): 1–131.

Huemer, P. 2010. Argyresthia friulii sp. n., a new Species from the Julian Pre-alps, Northern Italy (Lepidoptera, Yponomeutidae). Gortania. Botanica, Zoologia 31(2009): 137–142.

Meyrick, E. 1928. A revised handbook of British Lepidoptera. Watkins and Doncaster, London. vi, 914 s.

Patočka, J. 1998. Die Puppen der mitteleuropäischen Argyresthiinae (Lepidoptera, Yponomeutoidea, Yponomeutidae). Beiträge zur Entomologie 48(1): 179–200.

Patočka, J. 1999. Über die Puppen der mitteleuropäischen Schmetterlinge (Insecta: Lepidoptera): Überfamilie Yponomeutoidea: Familien Yponomeutidae, Plutellidae und Acrolepiidae. Linzer biologische Beiträge 31(1): 381–420.

Sohn, J.-C. et al. 2013. A molecular phylogeny for Yponomeutoidea (Insecta, Lepidoptera, Ditrysia) and its implications for classification, biogeography and the evolution of host plant use. PLoS ONE 8(1): e55066.

Ulenberg, S. A. 2009. Phylogeny of the Yponomeuta species (Lepidoptera, Yponomeutidae) and the history of their host plant associations. Tijdschrift voor Entomologie 152(2): 187–207.