Koivutarhakoi – Argyresthia retinella

Siipiväli 7–10 mm. Pää lumivalkea. Otsa kiiltävä. Huulirihmat valkeahkot. Tuntosarvet valkeat, harmaanruskearenkaiset, scapus valkea. Keskiruumis ja siipikannet lumivalkeat. Jalat silkinkiiltoisen valkeahkot. Takaruumis harmaa.

Etusiivet valkeat, epäsäännöllisesti tumman harmaanruskeariipusteiset. Etureunan ja siipitaitteen välissä lähellä siiven tyveä häipyvä, harmahtavanruskea juova. Siiven keskellä varjomainen, harmahtavanruskea täplä, ja toinen, suurempi siiven kärkiosassa. Siiven kärjessä musta täplä. Ripset siiven kärjen ympärillä kellertävät, niissä kaksi ruskeaa jakoviirua, takareunaa kohti valkeahkot. Takasiivet vaaleanharmaat.

Toukka kellertävänvalkea; pää, niska- ja peräkilpi kellanruskeat.

Kotelo 3,3 mm, vaaleanruskea. Pintarakenne kohtalaisen hieno. Imukärsä pitempi kuin etujalat, jotka ovat erillään toisistaan. Jaokkeessa A10 vatsapuolelta katsottuna 2 paria koukkuja kremasterissa ja 1 pari sivuilla.

Koiraan sivulämssän ulko- ja takareunassa pitkiä sukasia. Aedeagus 8–8,5 kertaa 8. jaokkeen pituinen. 8. tergiitin V:n muotoisen haarukan haarat melko lyhyet ja kapeat, sijaitsevat 60–110º kulmassa toisiinsa nähden.

Naaraan signumin sarvet sijaitsevat hyvin tylpässä kulmassa (tai samassa linjassa), keskilevy pieni.

Lentää kesä–elokuussa.

Toukka syksystä toukokuuhun; talvehtii pienenä.

Lentää päivällä ja yöllä; tulee valolle.

Toukka elää koivuilla (Betula), pieneneä silmuissa, isompana versoissa aiheuttaen niiden kuihtumisen, myös norkoissa.

Koteloituu löyhään kotelokoppaan karikkeeseen maahan tai rungolle.

Lehti- ja sekametsissä, soilla, taimikoissa.

Lepiforum

Moth Dissection UK

Plant Parasites of Europe

Svenska fjärilar

Agassiz, D. J. L. 1987. The British Argyresthiinae and Yponomeutinae. Proceedings and Transactions of the British Entomological and Natural History Society 20(1): 1–26.

Bengtsson, B. Å. & Johansson, R. 2011. Nationalnyckeln till Sveriges flora och fauna. Fjärilar: Bronsmalar – rullvingemalar / Lepidoptera: Roeslerstammiidae – Lyonetiidae. ArtDatabanken, SLU, Uppsala. 544 s.

Friese, G. 1969. Beiträge zur Insekten-Fauna der DDR: Lepidoptera – Argyresthiidae. Beiträge zur Entomologie 19(7/8): 693–752.

Gershenson, Z. S. 1989. Family Argyresthiidae. Teoksessa: Medvedev, G. S. (toim.): Keys to the Insects of the European Part of the USSR IV: Lepidoptera, part 2. Oxonian Press Pvt. Ltd, New Delhi. S. 456–472.

von Heinemann, H. & Wocke, M. F. 1877. Die Schmetterlinge Deutschlands und der Schweiz systematisch bearbeitet. Zweite Abtheilung. Kleinschmetterlinge. Bd. 2. Heft 2. C. A. Schwetschke & Sohn, Braunschweig. S. i–iv, 389–825, 1–102.

Meyrick, E. 1928. A revised handbook of British Lepidoptera. Watkins and Doncaster, London. vi, 914 s.

Patočka, J. 1998. Die Puppen der mitteleuropäischen Argyresthiinae (Lepidoptera, Yponomeutoidea, Yponomeutidae). Beiträge zur Entomologie 48(1): 179–200.

Spuler, A. 1910. Die Schmetterlinge Europas. II. Band. E. Schweizerbartsche Verlagsbuchhandlung, Stuttgart. 523 s.

Zeller, P. C. 1847. Die Argyresthien. Linnaea Entomologica 2: 234–302, [II].