Phiaris

Tuntosarvet hienoripsiset. Huulirihmat eteenpäin suuntautuneet, hiukan taipuneet; keskijaoke paksuuntunut; kärkijaoke hiukan roikkuva. Koiraiden takasäärien tyven sisäpinnalla karvatupsu, joka on 0,5–1,0 kertaa säären pituinen. Etusiipien suoni R1 lähtee keskisaran keskikohdan sisäpuolelta. Takasiipien suonet Rs ja M1 lähtevät läheltä toisiaan; M3 ja CuA1 lähtevät läheltä toisiaan. Koiraiden takasiipien sisäreunassa suuri taite tai taskumainen taite.

Toukkien jaokkeen A7 SV-ryhmässä yleensä 3 sukasta.

Koteloiden pää ilman uloketta sivulta katsottuna. Etujalat erillään tuntosarvista. Jaokkeiden A2 ja A3 tyvien lähellä olevat poikkiuurteet eivät silloittuneet keskeltä. A2:n tyvirivin piikit kolmiomaiset. Jaokkeiden A4–A5 tyvirivien piikit (4–5 piikkiä D1-sukasten välissä) kuin kaudaalirivien piikit (7–9 piikkiä D2-sukasten välissä). A9:ssä piikkejä. A10 ilman piikkejä selkäpuolella. Perianaalisukaset olemassa tai ne puuttuvat. Kaudaalisukasia 4 paria. Kremaster verrattain lyhyt, ei kovin litistynyt, melko karkeapintarakenteinen, sen kulmat suipot; sen sukaset D2 ja L1 erillään toisistaan.

Koiraiden tegumen pitkä; uncus vaihtelevan pituinen, tyvestä leveä, harvoin lähes surkastunut; sociukset kolmiomaiset, piikkiset; gnathos ± kitinisoitunut poikittainen liuska. Sivulämssä vaihtelevan pituinen; cucullus nuijamainen, pitkittäisuurteen selvästi sacculuksesta erottama, kapea ja pitkä, sen alareunassa useita vankkoja piikkejä, tyven pullistuma hyvin kehittynyt; sacculus pitkä ja kapea, siinä usein kärkiuloke ja yksi tai kaksi piikkiryhmää. Aedeagus lyhyt; piikki kitinisoituneessa liuskassa yleensä puuttuu, usein monta vahvaa piikkimäistä kornuuttia olemassa.

Naaraiden sterigma vaihtelevan kokoinen, kitinisoitunut, piikkinen, usein vahvasti kupera tai laajentunut ostiumin ympärille sivu- tai takalevyin. Kaikki nämä rakenteet sijaitsevat kapeassa etutaitteessa. Colliculum vaihtelevasti lyhyt; ductus seminalis lähtee sen yläpinnalta keskeltä tai läheltä sen päätä. Corpus bursae pallomainen; signum yleensä puuttuu, ja jos olemassa, on se pieni kovera levy, jossa useita hampaita.

Toukat elävät puolukoilla (Vaccinium), vatukoilla (Rubus), tuomilla (Prunus), mulpereilla (Morus) ja alppiruusuilla (Rhododendron), yhteenkudottujen lehtien välissä.

Bae, Y.-S. 2000. Systematic study of the genus Phiaris Hübner (Lepidoptera: Tortricidae) from Korea and Japan, part I. Transactions of the Lepidopterological Society of Japan 51(2): 131–149.

Bentinck, G. A. & Diakonoff, A. 1968. De Nederlandse Bladrollers (Tortricidae). Monografieën van de Nederlandsche Entomologische Vereeniging 3. 201, [99] s.

van Deurs, W. 1956. Sommerfugle. VIII. Viklere. Danmarks Fauna 61. 292, [XXXI] s.

Kuznetsov, V. I. 1987. Family Tortricidae — Tortricid moths. Teoksessa: Medvedev, G. S. (toim.): Keys to the Insects of the European Part of the USSR IV: Lepidoptera, part 1. Oxonian Press Pvt. Ltd, New Delhi. S. 279–956.

Obraztsov, N. S. 1960. Beitrag zur Klassifikation der mitteleuropäischen Olethreutinae (Lepidoptera: Tortricidae). Beiträge zur Entomologie 10(5/6): 459–485.

Patočka, J. & Turčáni, M. 2005. Lepidoptera pupae. Central European species. Apollo books, Stenstrup. Text volume: 542 s., Plate volume: 321 s.

Pierce, F. N. & Metcalfe, J. W. 1922. The genitalia of the group Tortricidae of the Lepidoptera of the British Islands. An account of the morphology of the male clasping organs and the corresponding organs of the female. Oundle, Northants, F. N. Pierce, Liverpool. xxii, 101, [XXXIV] s.

Razowski, J. 1989. The Genera of Tortricidae (Lepidoptera). Part II: Palaearctic Olethreutinae. Acta Zoologica Cracoviensia 32(7): 107–328.

Svensson, I. 2006. Nordens vecklare (Lepidoptera, Tortricidae). Entomologiska sällskapet i Lund. 349 s.

Swatschek, B. 1958. Die Larvalsystematik der Wickler (Tortricidae und Carposinidae). Abhandlungen zur Larvalsystematik der Insekten 3: 1–269.