Harjukirjokääriäinen – Phiaris palustrana
- Yleiskuvaus
- Media
- Tunnistus
- Biologia
- Taksonomia
- Esiintyminen
- Näytteet
Yleiskuvaus
Siipiväli ♂ 14–16 mm, ♀ 11–14 mm. Pää ja keskiruumis kellertävänruskeat, takaruumis harmaa.
Etusiivet kellertävänvalkeat, niissä kalpean okranruskeita riipusteita ja täpliä, etureunassa mustia hakastäpliä. Kuviot okranruskeat, mustansekaiset. Tyvisarakkeen ulkoreuna taittunut ja hiukan mutkainen, hiukan valkeahkonsekainen. Keskivyö keskeltä leveimmillään ja takareunassa kapea, siinä selviä, mustia pitkittäisjuovia ja keskikohdan takapuolella mutka ulospäin. Pretornaalilaikku tummareunainen, joskus lähes sulautunut keskivyöhön. Subterminaalivyön keskellä taittuma, osuu etureunaan uloimman hakastäplän kohdalla. Ripset valkeat, harmaatäpläiset, harmaata leveämmin kärjessä ja subterminaalivyön kohdalla; niissä musta tyviviiru, joka puuttuu takakulmassa. Naaras on hiukan teräväkuvioisempi kuin koiras, kuviot punertavamman ruskeat, vahvasti mustansekaiset. Takasiivet harmaat; ripset vaaleanharmaat, niissä selvä, tumma jakoviiru.
Toukka ruskea – punertavanruskea. Pää, niskakilpi ja rintajalat mustat tai mustahkonruskeat; peräkilpi vaaleanruskea.
Kotelo 7,1–8,5 mm, samean punertavan okranruskea (♂) tai tumman punaruskea (♀). Pintarakenne kohtalaisen hieno, sukaset selvät. Perianaalisukaset puuttuvat, kaudaalisukasia 3 paria, nämä harjasmaiset.
Mikroskooppiset tuntomerkit
Koiraan uncus lanttokärkinen. Sivulämssän keskellä ryhmä vahvoja piikkejä. Aedeagus ei hampainen; kornuutit n. 7 lyhyttä piikkiä.
Naaraan sterigma monimutkainen: lamella antevaginalis pitkänomainen levy, jonka yläreunassa kolme syvänemää, alareunassa pyöreät kulmat ja aaltosulkeen muotoinen liuska; lamella postvaginaliksen keskellä syvä rako ja sivuilla piikkiset paksuuntumat.
Elinkierto
Lentää kesäkuun lopulta elokuun puoliväliin.
Toukka touko–kesäkuussa.
Elintavat
Lentää päivälläkin; tulee yöllä silloin tällöin valolle.
Toukka elää erilaisilla sammalilla, mm. kynsisammalilla (Dicranum), silkkiputkessa tai -käytävässä.
Elinympäristö
Nummilla, havumetsissä, rämeillä, rannoilla.
- Sr – rämeet
Lisätiedot
Viitteet
Bentinck, G. A. & Diakonoff, A. 1968. De Nederlandse Bladrollers (Tortricidae). Monografieën van de Nederlandsche Entomologische Vereeniging 3. 201, [99] s.
Bradley, J. D., Tremewan, W. G. & Smith, A. 1979. British Tortricoid Moths. Tortricidae: Olethreutinae. The Ray Society, London. 336, [43] s.
van Deurs, W. 1956. Sommerfugle. VIII. Viklere. Danmarks Fauna 61. 292, [XXXI] s.
Kennel, J. 1908–1921. Die Palaearktischen Tortriciden. Eine monographische Darstellung. E. Schweizerbart'sche Verlagsbuchhandlung, Stuttgart. 742, [XXIV] s.
Meyrick, E. 1928. A revised handbook of British Lepidoptera. Watkins and Doncaster, London. vi, 914 s.
Patočka, J. & Turčáni, M. 2005. Lepidoptera pupae. Central European species. Apollo books, Stenstrup. Text volume: 542 s., Plate volume: 321 s.
Pierce, F. N. & Metcalfe, J. W. 1922. The genitalia of the group Tortricidae of the Lepidoptera of the British Islands. An account of the morphology of the male clasping organs and the corresponding organs of the female. Oundle, Northants, F. N. Pierce, Liverpool. xxii, 101, [XXXIV] s.
Svensson, I. 2006. Nordens vecklare (Lepidoptera, Tortricidae). Entomologiska sällskapet i Lund. 349 s.