Kääriäismäiset – Tortricoidea

Pieniä – keskikokoisia perhosia. Otsan alaosassa lyhyitä, pystyjä suomuja. Pistesilmät ja ketoseemat olemassa, ensinmainitut joskus surkastuneet. Imukärsä kalju. Huulirihmat eteenpäin suuntautuneet tai hiukan ylöspäin taipuneet, suomujen ylhäältä ja alhaalta laajentamat. Leukarihmat pienet. Mesoscutumissa keskisauma ainakin takaosassa. Etusäärissä epifyysi. Etusiipien suoni R4 päättyy etureunaan; koiraiden Sc-retinaculum lyhyt tumppi; M surkastunut keskisarassa; CuA2 lähtee 3/4 kohdalta keskisaran pituutta; koiraiden etusiivissä usein kostaalitaite. Takasiipien cubituksen tyvellä joskus leveälti kampasukasia.

Naaraiden munanasetin näkyy parillisina, lehtimäisinä tyynyinä, ulkoneva (lyhyillä apofyyseillä) levossa.

Aikuiset ovat enimmäkseen hämärä- tai yöaktiivisia, jotkut päiväaktiivisia.

Toukat elävät useiden kasviheimojen kasveilla. Useat rullaavat lehtiä kääröiksi, mutta monet lajit kutovat lehtiä yhteen, elävät silmuilla, kukilla, versoilla ja siemenillä sekä nävertävät kasvin eri osia.

Lehtiä käärivät toukat koteloituvat usein silkillä kiinnitettyyn suojaan ravintokasville; monet nävertävät toukat koteloituvat maahan.

Useita tunnettuja puutarhatuholaisia, esim. hernekääriäinen (Cydia nigricana) ja omenakääriäinen (C. pomonella).

Dugdale, J. S. 1988. Lepidoptera – annotated catalogue, and keys to family-group taxa. Fauna of New Zealand 14. 262 s.

Horak, M. 1998. The Tortricoidea. Teoksessa: Kristensen, N. P. (toim.): Handbook of Zoology, 4. Lepidoptera, Moths and Butterflies. 1. Evolution, systematics and biogeography. Walter de Gruyter, Berlin. S. 199–215.