Taigakirjokääriäinen – Phiaris heinrichana
- Yleiskuvaus
- Media
- Tunnistus
- Biologia
- Taksonomia
- Esiintyminen
- Näytteet
Yleiskuvaus
Siipiväli 17–20 mm. Pää ja keskiruumis mustanruskeat, takaruumis hopeanharmaa.
Etusiivet valkeahkot, niissä harvassa joitakin tummia riipusteita. Tyviala tumma, hopeanharmaasuomuinen, sen tummanruskean ulkoreunan keskellä kulma ulospäin. Keskivyö mustanruskea, tiheään hopeanharmaiden suomujen peittämä; sisältää pretornaalilaikun ja on takareunassa hiukan leveämpi kuin etureunassa; se on keskikohdan etupuolelta selvästi kaventunut ja sillä kohtaa ulkoreunassa valkeahko keskitäplä. Ulkosarake valkeahko, sen keskellä keskitäplän ja kärjen välissä soikea, vaalean oliivinharmaa laikku; etureunassa kolme tummaa hakastäplää ja pieni tumma kärkitäplä; kärjen takana heikkoa verkkokuviointia sekä kapea, ruskeanharmaa laikku ulkoreunan keskellä. Ulkoreunajuova ruskeanharmaa; ripset hopeanharmaat, siiven kärjen takana valkeahkotäpläiset, takakulmassa leveälti valkeat. Takasiivet harmaat; ripset vaaleanharmaat, niissä harmaa jakoviiru.
Toukka kuvaamaton.
Tunnistaminen
Muistuttaa mustikkakirjokääriäistä (P. bipunctana), mutta sisempi poikkivyö leveämpi, siinä keskisaran kohdalla ulkonema; keskivyössä suurempi hopeanharmaa laikku; ulkosarakkeen keskellä keskitäplän ja kärjen välissä soikea, vaalean oliivinharmaa laikku; takasiivet paljon vaaleammat.
Mikroskooppiset tuntomerkit
Koiraan sociukset suuret. Sacculuksen uurretta pitkin kulkee harva rivi piikkimäisiä sukasia; cuculluksen kärkiosa verraten leveä, siinä katkennut piikkimäisten sukasten liuska, joka ulottuu tyven aukkoon. Aedeagus pitkä; siinä 3 erikokoista kornuuttia.
Elinkierto
Lentää enimmäkseen heinäkuun alkupuoliskolla.
Elintavat
Koiraat lentävät aktiivisesti varsinkin aamunkoitteessa etsimässä naaraita.
Toukka elänee mustikalla (Vaccinium myrtillus).
Elinympäristö
Vanhoissa subalpiinisissa kuusivaltaisissa havumetsissä, joissa kenttäkerroksessa mustikkaa, tunturikoivikoissa.
- Ml – lehdot (myös kuusivaltaiset)
Lisätiedot
Viitteet
Karvonen, V. J. 1932. Vier neue Kleinschmetterlinge aus Finnland. Notulae Entomologicae XII(4): 77–81, [I].
Kuznetsov, V. I. 1987. Tortricidae. Teoksessa: Medvedev, G. S. (toim.): Keys to the Insects of the European Part of the USSR IV: Lepidoptera, part 1. Oxonian Press Pvt. Ltd, New Delhi. S. 279–956.
McDunnough, J. 1927. Two new Canadian Tortricids (Lepid.). The Canadian Entomologist 59: 33–34.
Obraztsov, N. S. 1961. Zwei neue und zwei wenig bekannte palaearktische Argyroploce-Arten. Mitteilungen der Münchner Entomologischen Gesellschaft 51: 154–158.
Opheim, M. 1965. Notes on the Norwegian Tortricidae III. (Lepidoptera). Norsk Entomologisk Tidsskrift XIII(1–2): 23–30.
Svensson, I. 2006. Nordens vecklare (Lepidoptera, Tortricidae). Entomologiska sällskapet i Lund. 349 s.