Huppukirjatäi – Badonnelia titei

Huppukirjatäi (Badonnelia titei) esiintyy Suomessa vain sisätiloissa.

Huppukirjatäi on 1,1-1,3 mm pitkä. Lajin pää on sydämen muotoinen (vrt. tomutäit) ja takaruumis ovat pyöreä ja paksuhko (ei litteä). Väritys on vaalean läpikuultava, mutta pää ja varsinkin sen etuosa ja takaruumiin viimeinen jaoke ovat tummempia. Silmät ovat pienet. Lajilla ei ole pistesilmiä. Naarailla on noin 0,9 mm pitkät huppumaiset siivet, jotka peittävät takaruumiin. Koiraat ovat siivettömiä. Tuntosarvet ja taaimmainen jalkapari ovat pitkät. Reidet ovat ohuet (vrt. kirjatäit).

Huppukirjatäi on yleistynyt Suomessa 2000-luvulla. Laji suosii kosteita tiloja muiden kirjatäiden tavoin ja sitä voi löytää kirjoista ja paperiarkistoista, joissa se syö papereissa kasvavien homesienten itiöitä. Laji on eurooppalainen ja luonnonvaraisena sitä tavataan luolista.

Huppukirjatäi on 1,1-1,3 mm pitkä. Lajin pää on sydämen muotoinen (vrt. tomutäit) ja takaruumis ovat pyöreä ja paksuhko (ei litteä). Väritys on vaalean läpikuultava, mutta pää ja varsinkin sen etuosa ja takaruumiin viimeinen jaoke ovat tummempia. Silmät ovat pienet. Lajilla ei ole pistesilmiä. Naarailla on noin 0,9 mm pitkät huppumaiset siivet, jotka peittävät takaruumiin. Koiraat ovat siivettömiä. Tuntosarvet ja taaimmainen jalkapari ovat pitkät. Reidet ovat ohuet (vrt. kirjatäit).

Huppukirjatäin voi sekoittaa kotitomutäihin (Dorypteryx domestica) ja kellaritomutäihin (Psyllipsocus ramburii), mutta huppukirjatäin pään muoto ja naaraiden huppumaiset siivet eroavat tomutäiden vastaavista.

Huppukirjatäi on ilmoitettu Suomesta muutamia kertoja, mutta se saattaa olla luultua yleisempi. Laji on yleistynyt Suomessa 2000-luvulla.

Laji on eurooppalainen ja luonnonvaraisena sitä tavataan luolista.

Kuten muillakin jäytiäisillä (Psocoptera) muodonmuutos on vähittäinen. Nuoruusvaiheet (toukat eli nymfit) ovat munasta kuoriuduttuaan aikuisen näköisiä, mutta pienempiä. Yksilön koko kasvaa useiden nahanluontien kautta kohti sukukypsää täysikokoista aikuista.

Huppukirjatäi käyttää ravintonaan ilmeisesti erityisesti kosteutta saaneiden papereiden homesienten itiöitä.

Huppukirjatäi esiintyy Suomessa vain sisätiloissa.

Chinery, M.1978. Pohjois-Euroopan hyönteiset. — Kustannusosakeyhtiö Tammi. 353 s.

Chinery, M. 1999. Euroopan hyönteisopas. — Otava. 290 s.

Svensson, B. W. & Hall, K. 2010. Nationalnyckeln till Sveriges flora ock fauna. Stövsländor. Psocoptera. ArtDatabanken, SLU, Uppsala.

Huppukirjatäi: Naraan siivet peittävät takaruumiin huppumaisesti.