Kaarnakirjatäi – Liposcelis silvarum

Kaarnakirjatäi (Liposcelis silvarum) on Suomessa luonnonvarainen laji.

Kaarnakirjatäi on 1,2-1,35 mm pitkä. Suvulle ominaisesti kaarnakirjatäin pää ja takaruumis ovat litteät, silmät pienet ja reidet paksut. Lajilta tunnetaan myös koiraita ja molemmat sukupuolet ovat siivettömiä. Kaarnakirjatäin pää on ja ruumis ovat tumman ruskeat, lähes mustat. Selviä kuviointeja ei ole. Tuntosarvet ovat pitkät ja rihmamaiset. Pistesilmiä on 7.

Kaarnakirjatäi on mahdollisesti suhteellisen yleinen Suomen luonnossa, jossa se esiintyy puiden kaarnan alla ja todennäköisesti myös lintujen pesissä.

Koska lajin koiraat ovat harvinaisia, laji lisääntyy todennäköisesti pääsääntöisesti neitseellisesti (partenogeneettisesti).

Kaarnakirjatäi on 1,2-1,35 mm pitkä. Suvulle ominaisesti kaarnakirjatäin pää ja takaruumis ovat litteät, silmät pienet ja reidet paksut. Lajilta tunnetaan myös koiraita ja molemmat sukupuolet ovat siivettömiä. Kaarnakirjatäin pää on ja ruumis ovat tumman ruskeat, lähes mustat. Selviä kuviointeja ei ole. Tuntosarvet ovat pitkät ja rihmamaiset. Pistesilmiä on 7.

Voi sekoittaa: vaaleakirjatäi (Liposcelis decolor) ja valjukirjatäi (L. pearmani). Kaarnakirjatäi on kuitenkin näitä selvästi tummempi, usein jopa lähes musta.  

Kaarnakirjatäi on mahdollisesti suhteellisen yleinen Suomen luonnossa, jossa se esiintyy puiden kaarnan alla ja todennäköisesti myös lintujen pesissä.

Laji on kosmopoliitti.  

Koska lajin koiraat ovat harvinaisia, laji lisääntyy todennäköisesti pääsääntöisesti neitseellisesti (partenogeneettisesti).

Kuten muillakin jäytiäisillä (Psocoptera) muodonmuutos on vähittäinen. Nuoruusvaiheet (toukat eli nymfit) ovat munasta kuoriuduttuaan aikuisen näköisiä, mutta pienempiä. Yksilön koko kasvaa useiden nahanluontien kautta kohti sukukypsää täysikokoista aikuista.

Kuten muutkin jäytiäiset (Psocoptera) kaarnakirjatäi käyttää ravintonaan esimerkiksi leviä, sienirihmastoja (homeita), hiivoja ja muiden hyönteisten munia.

Kaarnakirjatäi elää puiden kaarnan alla ja todennäköisesti myös lintujen pesissä.

Chinery, M.1978. Pohjois-Euroopan hyönteiset. — Kustannusosakeyhtiö Tammi. 353 s.

Chinery, M. 1999. Euroopan hyönteisopas. — Otava. 290 s.

Kanervo, J. 2011. Suomelle uusi kirjatäilaji Liposcelis palatina Roesler ja muita mielenkiintoisia havaintoja jäytiäisistä (Psocoptera). Sahlbergia, 17(2), 42-45.

Svensson, B. W. & Hall, K. 2010. Nationalnyckeln till Sveriges flora ock fauna. Stövsländor. Psocoptera. ArtDatabanken, SLU, Uppsala.

Kaarnakirjatäi: Laji esiintyy puiden kaarnalla ja sen alla.