Vaaleakirjatäi Liposcelis decolor

Yleiskuvaus

Vaaleakirjatäi (Liposcelis decolor) esiintyy Suomessa ainakin sisätiloissa, mutta ilmeisesti myös luonnonvaraisena.

Vaaleakirjatäi on 1,1-1,3 mm pitkä. Suvulle ominaisesti vaaleakirjatäin pää ja takaruumis ovat litteät, silmät pienet ja reidet paksut. Lajilta tunnetaan myös koiraita ja molemmat sukupuolet ovat siivettömiä. Vaaleakirjatäin pää on valkeahko tai vaalean ruskea ja muu ruumis harmahtava tai huomattavan vaalean ruskea, jopa läpikuultava, mistä laji on saanut sekä suomenkielisen että tieteellisen (decolor = väritön) nimensäkin. Selviä kuviointeja ei ole. Tuntosarvet ovat pitkät ja rihmamaiset. Pistesilmiä on 7.

Vaaleakirjatäi on mahdollisesti luultua yleisempi Suomessa. Laji tunnetaan huonosti myös muualla Euroopassa, sillä sitä on aikaisemmin pidetty samana lajina kuin valjukirjatäitä (L. pearmani). Lajin voi myös sekoittaa kaarnakirjatäihin (L. silvarum). Etelä-Euroopassa laji on tavallinen luonnossa, jossa se esiintyy metsäisissä ympäristöissä muun muassa pienten nisäkkäiden koloissa.  

Koska lajin koiraat ovat harvinaisia, laji lisääntyy todennäköisesti pääsääntöisesti neitseellisesti (partenogeneettisesti).

Lähde: Laji.fi lajikuvaukset
Kuvaustekstin laatijat:

Heidi Viljanen, museomestari, Luonnontieteellinen keskusmuseo (Luomus)

CC BY 4.0

Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.

Suomesta yhteensä
havaintoa
?
ruutua
Havaintojen lkm
  • Yhteensä ruutua
Lajiluettelo
Lajitietokeskuksen lajiluettelo
Tieteellinen nimi
Liposcelis decolor
Auktorit
(Pearman, 1925)
Yleiskieliset nimet
  • vaaleakirjatäi (suomi)
  • luffarboklus (ruotsi)
Tunniste
http://tun.fi/MX.289760
Taksonominen taso
Esiintyminen Suomessa
Esiintymisen tyyppi
Uhanalaisuus Suomessa
  • 2019
  • 2010
Asiantuntija
  • Heidi Viljanen
DNA-viivakoodisekvenssit
Eliöryhmät
  • Hyönteiset ja hämähäkkieläimet
  • Jäytiäiset