Gastropacha
- Yleiskuvaus
- Media
- Tunnistus
- Biologia
- Taksonomia
- Esiintyminen
- Näytteet
Yleiskuvaus
Suuria, vantteria karvakehrääjiä. Otsa yksinkertainen. Silmät karvaiset. Tuntosarvet lyhyet, vahvasti taipuneet, kampahampaat koirailla kohtalaisen pitkät, naarailla vain hiukan lyhyemmät kuin koirailla. Huulirihmat pitkät, nokkamaisesti eteenpäin suuntautuneet, litteäsuomuiset; kärkiojaoke pitkä, reunoista karvainen. Etusäärien epifyysi koirailla suuri ja leveä, naarailla paljon lyhyempi ja kapeampi. Etusiivet pitkänomaiset. Takasiipien etureuna vahvasti taipunut; tyvisarka hyvin suuri, siitä lähtee 5–6 vahvaa humeraalisuonta etureunaan. molempien siipiparien ulkoreuna enemmän tai vähemmän hampaallinen.
Toukat litistyneitä dorsoventraalisesti. Sivuilla jaokkeissa T1–A7 vahvat, jalkamaiset käsnät, joista jaokkeiden T1–T3 ovat yksinkertaiset, kartiomaiset, jaokkeiden A1–A7 kaksihaaraiset; jaokkeissa A1, A2 ja A7 etummainen haara on selvästi pienempi kuin takimmainen, muissa ne ovat suunnilleen yhtä suuret. Selässä jaokkeissa T2 ja T3 kaksi suippojen, suomumaisten sukasten peittämää, satulamaista ornamenttilaikkua. Jaokkeessa A8 tylppä kohouma. Karvoitus selässä lyhyttä, sivuilla pitkää; sivuilla alhaalla vatsan reunassa kaikissa jaokkeissa 3–4 leveää silkkikarvatupsua.
Mikroskooppiset tuntomerkit
Koiraiden tegumen jakautunut kahdeksi liuskaksi, joissa kummassakin suuri piikki. Sivulämssä yhdistynyt vinculumiin suurimmaksi osaksi pituudestaan ja muodostaa dorsaalisen liuskan ja ventraaliulokkeen (sacculus), jälkimmäinen tavallisesti sahalaitainen. Juxta muodostuu parista pitkiä, suippoja, sahalaitaisia ulokkeita lämssän ventraaliulokkeen etupuolella. Aedeaguksen vesicassa yksi tai useampia kornuuttikimppuja. 8. sterniitti vain heikosti muuntunut.
Naaraiden sterigma kulmikas. Corpus bursae pitkänomainen, takaosastaan rakeinen.
Elintavat
Toukat elävät lehtipuilla ja pensailla.
Viitteet
Aurivillius, C. 1894. Die palaearktischen Gattungen der Lasiocampiden, Striphnopterygiden und Megalopygiden. Deutsche Entomologische Zeitschrift "Iris" 7: 121–192, [III–IV].
Grünberg, K. 1911. Family: Lasiocampidae. Teoksessa: Seitz, A. (toim.): The Macrolepidoptera of the World. A systematic description of the hitherto known Macrolepidoptera edited in collaboration with well-known specialists. The Macrolepidoptera of the Palearctic Fauna. 2. Volume: The Palearctic Bombyces & Sphinges. Verlag des Seitz'schen Werkes (Alfred Kernen), Stuttgart. S. 149–180.
Holloway, J. S. 1987. Moths of Borneo. Part 3. Lasiocampidae, Eupterotidae, Bombycidae, Brahmaeidae, Saturniidae, Sphingidae. Southene Sdn Bhd., Kuala Lumpur. 199 s.
Klöcker, A. 1909. Sommerfugle. II. Natsommerfugle. I. Del. Danmarks Fauna 7. 118, [XVI] s.
de Lajonquière, Y. 1976. Le genre Gastropacha Ochsenheimer en Asie et le genre Paradoxopla nov. gen. 16e contribution à l’étude des Lasiocampides [Lepidoptera]. Annales de la Société Entomologique de France (N. S.) 12(1): 151–177.
Marttila, O. et al. 1996. Suomen kiitäjät ja kehrääjät. Kirjayhtymä Oy, Helsinki. 384 s.
Pierce, F. N. & Beirne, B. P. 1938. The genitalia of the British Rhopalocera and the larger moths. An account of the morphology of the male clasping organs and the corresponding organs of the female. Oundle, Northants. xiv, [15]–66, [XXI] s.