Vilkkusoukkokääriäinen – Epinotia pygmaeana

Siipiväli 11–14 mm. Koiraiden tuntosarvissa molemmille puolille suuntautuneita pitkien ripsien kimppuja. Pää ja keskiruumis ruskehtavanharmaat, takaruumis puhtaamman harmaa.

Etusiivet melko pitkänomaiset, niiden etureuna heikosti taipunut ja ulkoreuna viisto. Pohjaväri harmahtava, seassa hiukan tummempaa. Etusiipien ulommassa puoliskossa ruosteenruskeaa sävyä. Etureunassa ulkosarakkeessa joitakin melko pieniä, mustia ja valkeita hakastäpliä. Tyvisarake ruskehtavanharmaa, leveä, mustahkovarjoinen; sen ulkoreunan keskellä terävä kulma ulospäin; se on usein epäselvä etureunassa. Keskivyö ruskehtavanharmaa, hiukan epäsäännöllinen ja usein epäselvä, siinä useita mustanruskeita täpliä. Ulkosarakkeessa joitakin mustia juovia suonien kohdalla ja mustia täpliä, joskus myös hopenkiiltoisia poikkijuovia ja täpliä. Ripset ruskeanharmaat, niissä ohut, valkea viiva kärjen takana. Takasiivet puhtaan valkeat, uloin kolmannes harmaapeitteinen, kärki tummempi; ripset siinä harmaat, takakulmaa kohti valkeat, niissä ruskeanharmaa jakoviiru.

Toukka n. 10 mm, vihreä tai kellertävänvihreä; nystyrät melko suuret, ruumiin väriset. Pää vaaleanruskea tai musta, niskakilpi vihertävä, kellertävä tai tummanruskea, sen sivuilla joskus epäselvä, tumma täplä; peräkilpi heikosti kitinisoitunut; peräkampa olemassa, siinä n. 6 piikkiä; rintajalat vaaleanruskeat; käsnäjaloissa n. 45 hakasta kaksinkertaisessa rivissä.

Kotelo 5 mm, vaaleanruskea. Otsa pyöristynyt, ilman uloketta. Jaokkeen A7 SV-ryhmä 3-sukasinen. A10:n piikit verrattain vahvat. Perä- ja perianaalisukaset karvamaiset, peräsukasia 2 paria, perianaalisukasia 1 pari.

Koiraan uncus kaksihaarainen, melko lyhyt; sociukset liuskamaiset, karvattomat, niiden tyvellä pieni, karvainen kyhmy. Sivulämssä melko lyhyt, alareunasta kahdesti pykältynyt, pyöreäkärkinen; sacculuksessa ryhmä vahvoja piikkejä.

Naaraan ostium pieni; lamella postvaginalis pieni, epäselvä. Colliculum käännetyn kartiomainen.

Lentää huhti–toukokuussa.

Toukka kesä–heinäkuussa.

Kotelo talvehtii.

Lentää päivällä auringonpaisteessa. Tulee silloin tällöin yöllä valolle.

Toukka elää kuusella (Picea abies); ensin kovertaa nuorten neulasten ryhmiä, neulasten välissä vain muutama silkkisäie; myöhemmin yhteenkudottujen neulasten välissä.

Koteloituu valkeahkoon, silkkiseen koppaan karikkeen sekaan tai maahan.

Kuusimetsissä.

Lepiforum

Moth Dissection UK

Plant Parasites of Europe

Svenska fjärilar

Bentinck, G. A. & Diakonoff, A. 1968. De Nederlandse Bladrollers (Tortricidae). Monografieën van de Nederlandsche Entomologische Vereeniging 3. 201, [99] s.

Bradley, J. D., Tremewan, W. G. & Smith, A. 1979. British Tortricoid Moths. Tortricidae: Olethreutinae. The Ray Society, London. 336, [43] s.

van Deurs, W. 1956. Sommerfugle. VIII. Viklere. Danmarks Fauna 61. 292, [XXXI] s.

Disqué, H. 1905. Die Tortriciden-Raupen der Pfalz. Deutsche Entomologische Zeitschrift "Iris" 17: 209–256.

Kennel, J. 1908–1921. Die Palaearktischen Tortriciden. Eine monographische Darstellung. E. Schweizerbart'sche Verlagsbuchhandlung, Stuttgart. 742, [XXIV] s.

Meijerman, L. & Ulenberg, S. A. 2000. Arthropods of Economic Importance: Eurasian Tortricidae. Arthropods of Economic Importance series. ETI/ZMA.

Meyrick, E. 1928. A revised handbook of British Lepidoptera. Watkins and Doncaster, London. vi, 914 s.

Patočka, J. 1983. Zur Puppenmorphologie und -taxonomie der dendrophilen Arten aus der Tribus Eucosmini (Lepidoptera, Tortricidae). Věstník Československé Společnosti zoologické 47(3): 184–208.

Pierce, F. N. & Metcalfe, J. W. 1922. The genitalia of the group Tortricidae of the Lepidoptera of the British Islands. An account of the morphology of the male clasping organs and the corresponding organs of the female. Oundle, Northants, F. N. Pierce, Liverpool. xxii, 101, [XXXIV] s.

Svensson, I. 2006. Nordens vecklare (Lepidoptera, Tortricidae). Entomologiska sällskapet i Lund. 349 s.