Kääpiösoukkokääriäinen – Epinotia nanana

Siipiväli 9–11 mm. Pää ja keskiruumis ruskehtavanharmaat, otsa valkeahko; takaruumis harmaa.

Etusiivet ruskehtavanharmaat tai harmahtavanruskeat, niissä valkeahkonharmaata kehnää ja runsaasti tummanruskeaa riipustusta. Etureunassa mustanruskeita ja valkeita hakastäpliä. Kuviot mustanruskeat, punertavansävyiset; tyvisarakkeessa paljon vaaleaa, sen ulkoreuna hiukan epäsäännöllinen, muodostaa tylpän kulman keskikohdan takana; keskivyön ulkoreunan keskikohdassa terävä hammas ulospäin; ulkosarakkeessa poikkijuovia ja täpliä, subterminaalivyö melko selvä. Ripset lyijynharmaat, niiden tyvellä musta jakoviiru, siiven kärjen takana useimmiten yksin- tai kaksinkertainen, vaalea viiva. Takasiivet melko tumman ruskehtavanharmaat.

Toukka punertavanruskea, täysikasvuisena harmahtavankeltainen; nystyrät ruumiin väriset. Pää ja niskakilpi mustahkonruskeat tai mustat; peräkilpi ruumiin värinen; peräkampa puuttuu; rintajalat mustahkonruskeat.

Kotelo 3–5 mm, kellanruskea. Otsa leveä, hiukan kupera. Siipiaiheiden kärki verrattain tylppä. Jaokkeen A2 piikit pienemmät kuin A3:n. A3–A7:n tyvirivin piikit paljon suuremmat kuin kaudaalirivin. A10:n piikit selvästi suuremmat kuin A8:n ja A9:n, sivupiikit eivät suurentuneet. Peräkoukkuja 2 paria, perianaalikoukkuja 1 pari. Kremasterissa heikosti kehittynyt ventraalireunus.

Koiraan sociukset leveät, tyvestä leventyneet, kärki pyöreä. Sivulämssä leveä, hiukan suippeneva ja lyhyt.

Naaraan sterigma T:n muotoinen, sen molemmilla puolilla soikea skleriitti.

Lentää kesäkuun puolivälistä heinäkuun loppuun.

Toukka syys–toukokuussa; talvehtii nuorena.

Lentää iltahämärissä; tulee yöllä valolle.

Toukka elää kuusella (Picea abies). Kovertaa n. 5 neulasta kokonaan siirtyen neulasesta toiseen oksaan kiinnitetyn silkkiputken kautta. Suurin osa ulosteesta jää putkeen. Toukka kovertaa koko ikänsä.

Koteloituu valkeaan koppaan toukan putkeen tai karikkeeseen maahan.

Kuusimetsissä.

Lepiforum

Moth Dissection UK

Plant Parasites of Europe

Svenska fjärilar

Bentinck, G. A. & Diakonoff, A. 1968. De Nederlandse Bladrollers (Tortricidae). Monografieën van de Nederlandsche Entomologische Vereeniging 3. 201, [99] s.

Bradley, J. D., Tremewan, W. G. & Smith, A. 1979. British Tortricoid Moths. Tortricidae: Olethreutinae. The Ray Society, London. 336, [43] s.

van Deurs, W. 1956. Sommerfugle. VIII. Viklere. Danmarks Fauna 61. 292, [XXXI] s.

Kennel, J. 1908–1921. Die Palaearktischen Tortriciden. Eine monographische Darstellung. E. Schweizerbart'sche Verlagsbuchhandlung, Stuttgart. 742, [XXIV] s.

Meijerman, L. & Ulenberg, S. A. 2000. Arthropods of Economic Importance: Eurasian Tortricidae. Arthropods of Economic Importance series. ETI/ZMA.

Meyrick, E. 1928. A revised handbook of British Lepidoptera. Watkins and Doncaster, London. vi, 914 s.

Patočka, J. 1983. Zur Puppenmorphologie und -taxonomie der dendrophilen Arten aus der Tribus Eucosmini (Lepidoptera, Tortricidae). Věstník Československé Společnosti zoologické 47(3): 184–208.

Pierce, F. N. & Metcalfe, J. W. 1922. The genitalia of the group Tortricidae of the Lepidoptera of the British Islands. An account of the morphology of the male clasping organs and the corresponding organs of the female. Oundle, Northants, F. N. Pierce, Liverpool. xxii, 101, [XXXIV] s.

Svensson, I. 2006. Nordens vecklare (Lepidoptera, Tortricidae). Entomologiska sällskapet i Lund. 349 s.