Juolukkasoukkokääriäinen – Epinotia gimmerthaliana

Siipiväli 11–13 mm. Pää ja keskiruumis ruskeat, takaruumis ruskehtavanharmaa.

Koiraan etusiipien kostaalitaite heikko, sen takana juovamainen laikku tummanharmaita koirassuomuja. Etusiipien pohjaväri kellertävän tuhkanharmaa. Tyvisarake ruskeanpunertava, tyvestä hopeanvalkean sekainen, sen ulkoreuna taittunut suorakulmaisesti hiukan keskikohdan etupuolelta. Keskisarakkeen sisäosa levenee takareunaa kohti muodostaen lähes tasasivuisen kolmion, se on kahden leveän, hopenkiiltoisen poikkijuovan reunustama. Keskivyö punaruskea, melko tasalevyinen, sen reunat mutkaiset sisään- ja ulospäin, ulkopuolelta leveän hopeajuovan reunustama. Ulkosarakkeen etureunassa kolme mustaa hakastäplää. Siiven kärki kastanjanruskea, tämä väri kulkee 2/3 verran ulkoreunaa pitkin. Siipipeili ilman kuvioita, mutta sen ulkoreunassa on hopeajuova. Ripset kellertävänvalkeat, takakulman alueella hiukan vaaleanharmaan sekaiset, niissä hieno, musta tyviviiru. Takasiivet ruskeanharmaat, ulkoreunasta tummemmat; ripset valkeat, siiven kärjen alueella vaaleankellertävät, niissä harmaa jakoviiru.

Toukka harmaanvihertävä; nystyrät mustat, huomaamattomat. Pää, niskakilpi ja rintajalat mustat, niskakilpi edestä valkoreunainen.

Muistuttaa mustikkakääriäistä (Rhopobota myrtillana), mutta eroaa siitä seuraavasti: on hiukan suurempi; etusiivet jonkin verran kapeammat, terävämpikärkiset; keskisarakkeen sisäosa levenee takareunaa kohti muodostaen lähes tasasivuisen kolmion.

Koiraan uncus leveä ja lyhyt, kaksihaarainen; sociukset litteät ja leveän kolmiomaiset, kärjestä piikkiset. Sivulämssän kaula leveä, vähemmän kain kaksi kertaa cucullusta kapeampi, sen alareuna piikkinen; sacculuksen kärjessä pieni, ohut ja litteä uloke.

Lentää kesäkuun loppupuolelta heinäkuun loppuun.

Toukka touko–kesäkuussa.

Lentää illalla.

Toukka elää juolukalla (Vaccinium uliginosum), yhteenkudottujen lehtien välissä.

Koteloituu koppaan maahan.

Rämeillä.

Lepiforum

Moth Dissection UK

Plant Parasites of Europe

Svenska fjärilar

van Deurs, W. 1956. Sommerfugle. VIII. Viklere. Danmarks Fauna 61. 292, [XXXI] s.

Kennel, J. 1908–1921. Die Palaearktischen Tortriciden. Eine monographische Darstellung. E. Schweizerbart'sche Verlagsbuchhandlung, Stuttgart. 742, [XXIV] s.

Kuznetsov, V. I. 1987. Family Tortricidae — Tortricid moths. Teoksessa: Medvedev, G. S. (toim.): Keys to the Insects of the European Part of the USSR IV: Lepidoptera, part 1. Oxonian Press Pvt. Ltd, New Delhi. S. 279–956.

Lienig, F. & Zeller, P. C. 1846. Lepidopterologische Fauna von Lievland und Curland. Isis von Oken 39(3/4): 175–302.

Pöyry, J. 2001. Suoperhosten uhanalaisuus ja suojelutilanne Etelä-Suomessa. Julk.: Aapala, K. (toim.): Soidensuojelualueverkon arviointi. Suomen ympäristö 490: 213–257. Helsinki.

Svensson, I. 2006. Nordens vecklare (Lepidoptera, Tortricidae). Entomologiska sällskapet i Lund. 349 s.