Lapinsoukkokääriäinen Epinotia mercuriana

Yleiskuvaus

Siipiväli 11–14 mm. Pää ja keskiruumis harmaankeltaiset, takaruumis vaaleanharmaa.

Koiraan etusiivissä ei kostaalitaitetta. Etusiivet kapeat, kullankeltaiset. Tyvisarake melko tumman ruosteenruskea, sen ulkoreuna hyvin viisto, hopeankiiltoisen juovan rajaama; sen keskellä 2 hopeankiiltoista pitkittäisjuovaa ja yksi etureunassa. Keskisarakkeen sisäosa kapenee takareunaa kohden. Keskivyö ja etureunassa haaroittunut subterminaalivyö melko tumman ruosteenruskeat, hopeankiiltoisten, etureunassa valkeahkojen juovien rajaamat. Ulkosarakkeen hopeajuovat hienosti mustien pilkkujen rajaamat. Ripset kiiltävän harmaat, takakulmassa valkeahkot, niissä mustahko tyviviiru. Takasiivet ruskehtavanharmaat; ripset valkeat, niissä ruskeanharmaa jakoviiru.

Toukka 10 mm, samean harmaanvihreä, selkä punertavansävyinen; selkä- ja sivuselkäjuova heikosti tummemmat; nystyrät ruumiin väriset. Pää ja niskakilpi kiiltävän vaaleanruskeat; rintajalat ruumiin väriset.

Kotelo samean vaaleankeltainen. Takaruumiin jaokkeiden tyvirivin piikit selvästi suuremmat kuin kaudaalirivin. Kremaster tylppä.

Tunnistaminen

Muistuttaa juovasoukkokääriäistä (E. cruciana), mutta keskisarakkeen sisäosa kapenee takareunaa kohden.

Mikroskooppiset tuntomerkit

Koiraan uncus lyhyt, kaksihaarainen; sociukset leveät, suippenevat. Sivulämssän kaula leveä, vähemmän kain kaksi kertaa cucullusta kapeampi, sen alareuna piikkinen; sacculus lähes ulkoneva, piikkinen. Kornuutteja n. 6.

Naaraan ostium alta kapea, sen molemmilla puolilla ulkoneva nysty. Signumit teräväkärkiset.

Elinkierto

Lentää heinä–elokuussa.

Toukka syys–heinäkuussa; talvehtii nuorena.

Elintavat

Lentää illalla.

Toukka elää mm. verkkolehtipajulla (Salix reticulata), lapinvuokolla (Dryas octopetala) ja kanervalla (Calluna vulgaris), kudoksessa lehtien ja kukkien välissä.

Koteloituu maahan.

Elinympäristö

Tunturipaljakoilla, myös koivuvyöhykkeen soilla.

Ensisijainen
Toissijaiset
?

Viitteet

van Deurs, W. 1956. Sommerfugle. VIII. Viklere. Danmarks Fauna 61. 292, [XXXI] s.

Eppelsheim, F. 1873. Lepidopterologisches. Entomologische Zeitung 34: 92–93. Stettin.

Kennel, J. 1908–1921. Die Palaearktischen Tortriciden. Eine monographische Darstellung. E. Schweizerbart'sche Verlagsbuchhandlung, Stuttgart. 742, [XXIV] s.

Kuznetsov, V. I. 1987. Family Tortricidae — Tortricid moths. Teoksessa: Medvedev, G. S. (toim.): Keys to the Insects of the European Part of the USSR IV: Lepidoptera, part 1. Oxonian Press Pvt. Ltd, New Delhi. S. 279–956.

Meyrick, E. 1928. A revised handbook of British Lepidoptera. Watkins and Doncaster, London. vi, 914 s.

Pierce, F. N. & Metcalfe, J. W. 1922. The genitalia of the group Tortricidae of the Lepidoptera of the British Islands. An account of the morphology of the male clasping organs and the corresponding organs of the female. Oundle, Northants, F. N. Pierce, Liverpool. xxii, 101, [XXXIV] s.

Svensson, I. 2006. Nordens vecklare (Lepidoptera, Tortricidae). Entomologiska sällskapet i Lund. 349 s.

Lähde: Laji.fi lajikuvaukset
Kuvaustekstin laatijat:

Harri Jalava

CC BY 4.0