Tuomisoukkokääriäinen – Epinotia signatana

Siipiväli 14–17 mm. Pää ja keskiruumis ruskeanharmaat, oliivinvihertävän sävyiset, takaruumis harmaa.

Koiraan etusiivet ilman kostaalitaitetta. Etusiipien ulkoreuna heikosti mutkainen. Pohjaväri kellertävänvalkea, seassa runsaasti vaaleamman ja tummemman ruskeita täpliä ja riipusteita. Etureunassa koko pituudelta ruskeita hakastäpliä. Tyvisarake osittain pohjaa tummempi, siinä mustahkoja täpliä ja juovia; sen ulkoreuna keskikohdan takaa terävästi ulospäin taittunut. Keskivyö oliivinruskea, epäsäännöllinen, siinä pari mustanruskeaa juovaa takareunan lähellä. Hiukan keskikohdan etupuolella keskivyön poikki kulkee tunnusomainen, mustanruskea pitkittäisjuova ja taipuu kohti ulkoreunaa siipipeilin etupuolella. Siipipeili kalpean kellertävä, sen reuna lyijynkiiltoinen. Ripset ruskeanharmaat siiven kärjestä lähelle takakulmaa, jossa ne ovat kalpean kellertävät, niissä tumma tyvi- ja hieno, harmaa jakoviiru. Takasiivet harmaat; ripset valkeat, niissä ruskehtava jakoviiru.

Toukka kellertävänvalkea; nystyrät ruumiin väriset. Pää kellertävänruskea tai musta; niskakilpi vaalean ruskehtavankeltainen; peräkilpi ruumiin värinen.

Kotelo 8,0–9,3 mm, punaruskea. Pintarakenne verrattain hieno, sukaset kohtalaisen pienet. Otsa tuntosarvien välistä kohtalaisen kohollaan, muuten pyöristynyt. Jaokkeessa A4 D-sukasten välissä 5–6 piikkiä tyvirivissä ja 17–20 piikkiä kaudaalirivissä. Peräkoukkuja 2 paria, perianaalikoukkuja 1 pari. Kremasterin ventraalireunus vahva, siinä hammasmaisia rakenteita.

Koiraan uncus syvään kaksihaarainen; sociukset litteän ja leveän, kolmiomaisen liuskan muotoiset. Sivulämssän alareunassa ennen cucullusta lovi.

Naaraan ostium verraten kapea. Ductus ja corpus bursae tiheään pienien piikkien peitossa; signumit nuijamaiset ja melko pitkät.

Lentää kesäkuun lopulta elokuun alkuun.

Toukka toukokuussa.

Lepää päivällä lehvästössä. Lentää iltahämärissä ravintokasvien yllä; tulee yöllä valolle.

Toukka elää tuomella (Prunus padus), nuoren verson lehdenreunan taitetussa 'taskussa'.

Koteloituu koppaan maahan.

Valoisissa lehdoissa, puronvarsilla, rantapensaikoissa, metsänreunoilla.

Lepiforum

Moth Dissection UK

Plant Parasites of Europe

Svenska fjärilar

Bradley, J. D., Tremewan, W. G. & Smith, A. 1979. British Tortricoid Moths. Tortricidae: Olethreutinae. The Ray Society, London. 336, [43] s.

van Deurs, W. 1956. Sommerfugle. VIII. Viklere. Danmarks Fauna 61. 292, [XXXI] s.

Kennel, J. 1908–1921. Die Palaearktischen Tortriciden. Eine monographische Darstellung. E. Schweizerbart'sche Verlagsbuchhandlung, Stuttgart. 742, [XXIV] s.

Kuchlein, J. H. & Naves, C. 2002. Epinotia signatana, a new tortricid moth for the Dutch fauna (Lepidoptera: Tortricidae). Entomologische Berichten 62(2): 61–63.

Meijerman, L. & Ulenberg, S. A. 2000. Arthropods of Economic Importance: Eurasian Tortricidae. Arthropods of Economic Importance series. ETI/ZMA.

Meyrick, E. 1928. A revised handbook of British Lepidoptera. Watkins and Doncaster, London. vi, 914 s.

Patočka, J. 1983. Zur Puppenmorphologie und -taxonomie der dendrophilen Arten aus der Tribus Eucosmini (Lepidoptera, Tortricidae). Věstník Československé Společnosti zoologické 47(3): 184–208.

Patočka, J. & Turčáni, M. 2005. Lepidoptera pupae. Central European species. Apollo books, Stenstrup. Text volume: 542 s., Plate volume: 321 s.

Pierce, F. N. & Metcalfe, J. W. 1922. The genitalia of the group Tortricidae of the Lepidoptera of the British Islands. An account of the morphology of the male clasping organs and the corresponding organs of the female. Oundle, Northants, F. N. Pierce, Liverpool. xxii, 101, [XXXIV] s.

Svensson, I. 2006. Nordens vecklare (Lepidoptera, Tortricidae). Entomologiska sällskapet i Lund. 349 s.