Koivusoukkokääriäinen – Epinotia tetraquetrana

Siipiväli 13–16 mm. Pää ja keskiruumis harmaankellertävät – ruskeanharmaat, takaruumis ruskehtavanharmaa.

Koiraan etusiipien kostaalitaite ulottuu lähes keskikohtaan. Etusiipien ulkoreuna kovera kärjen takaa. Etureunassa mustahkoja, valkoreunaisia hakastäpliä, jotka ovat selvimmät ulkosarakkeessa. Tyvisarake valkeahkonharmaa, ruskeahkoriipusteinen ja -täpläinen, tummempi ulko-osastaan; sen ulkoreuna tylpästi ulospäin taittunut. Keskisarakkeen sisäosa valkeahkonharmaa, vaaleampi ja leveämpi takareunassa, jossa muodostaa usein osittain nelikulmaisen, vaalean dorsaalilaikun; siinä harmaita riipusteita ja täpliä. Keskivyö ruskea, usein ruosteenruskean sävyinen, siinä joitakin mustia suomuja ja pieni, mustanruskea täplä, joka sijaitsee osittain siipipeilissä (hyvä tuntomerkki). Ulkosarakkeessa 3 ruosteenruskeaa, viistoa juovaa etureunan mustista hakastäplistä; näiden juovien välissä siniharmaita juovia. Siiven kärjessä ruosteenruskea täplä. Siipipeili ruosteenruskea, mustasuomuinen, leveiden sinertävänharmaiden, kiiltävien juovien reunustama. Ripset mustanharmaat, valkotyviset, niissä musta tyviviiru; hiukan kärjen takana kapea, valkoinen juova. Takasiivet harmaat; ripset valkeahkot, niissä harmaa jakoviiru.

Toukka vihreänkeltainen – vaaleanvihreä, selkä hiukan tummempi; joskus näkyvissä heikko, punertava sivuselkäjuova; nystyrät tummanvihreät, -ruskeat tai mustat;, selvät. Pää ja niskakilpi vaalean- – tummanruskeat, jälkimmäinen takaa ja sivuilta tummempi, keskisauma valkeahko; peräkilpi kellertävänruskea; peräkampa olemassa; rintajalat ruskeat.

Kotelo 6,5–7 mm, kastanjanruskea. Otsa selvästi kohonnut, pyöristynyt. Siipiaiheiden kärki tylppä. Metanotum kuroutunut vähintään puoliväliin. Takaruumiin jaokkeiden tyvirivin piikit hiukan suuremmat kuin kaudaalirivin. A2:n piikit tuskin pienemmät kuin A3:n. A4:ssä 5–6 piikkiä tyvirivissä ja 11–14 piikkiä kaudaalirivissä D-sukasten välissä. Peräkoukkuja 2 paria, perianaalikoukkuja 1 pari. Kremasterin vatsapuolen ryppyisyys heikkoa tai puuttuu.

Koiraan genitaalit muistuttavat kuusisoukkokääriäisen (E. tedella) omia, mutta uncus lyhyt ja leveä, sociukset leveämmät. Sacculus yhtä lailla kulmikkaan ulkoneva, mutta piikkisempi; sivulämssässä pitkittäistaite, kärki nuijamaisempi.

Naaraan lamella postvaginalis vahvasti pystysuoraan pidentynyt, lähes päärynämäinen.

Lentää touko–heinäkuussa.

Toukka heinä–lokakuussa.

Kotelo talvehtii.

Lentää illalla; tulee yöllä valolle.

Toukka elää koivulla (Betula) ja lepällä (Alnus); ensin nävertää vuoden vanhassa versossa, joka turpoaa heikosti; myöhemmin lehtikäärössä.

Koteloituu silkkiseen koppaan lehtikarikkeeseen.

Valoisissa metsissä, rannoilla.

Lepiforum

Moth Dissection UK

Plant Parasites of Europe

Svenska fjärilar

Bentinck, G. A. & Diakonoff, A. 1968. De Nederlandse Bladrollers (Tortricidae). Monografieën van de Nederlandsche Entomologische Vereeniging 3. 201, [99] s.

Bradley, J. D., Tremewan, W. G. & Smith, A. 1979. British Tortricoid Moths. Tortricidae: Olethreutinae. The Ray Society, London. 336, [43] s.

van Deurs, W. 1956. Sommerfugle. VIII. Viklere. Danmarks Fauna 61. 292, [XXXI] s.

Kennel, J. 1908–1921. Die Palaearktischen Tortriciden. Eine monographische Darstellung. E. Schweizerbart'sche Verlagsbuchhandlung, Stuttgart. 742, [XXIV] s.

Meyrick, E. 1928. A revised handbook of British Lepidoptera. Watkins and Doncaster, London. vi, 914 s.

Patočka, J. 1983. Zur Puppenmorphologie und -taxonomie der dendrophilen Arten aus der Tribus Eucosmini (Lepidoptera, Tortricidae). Věstník Československé Společnosti zoologické 47(3): 184–208.

Pierce, F. N. & Metcalfe, J. W. 1922. The genitalia of the group Tortricidae of the Lepidoptera of the British Islands. An account of the morphology of the male clasping organs and the corresponding organs of the female. Oundle, Northants, F. N. Pierce, Liverpool. xxii, 101, [XXXIV] s.

Svensson, I. 2006. Nordens vecklare (Lepidoptera, Tortricidae). Entomologiska sällskapet i Lund. 349 s.