Rantasoukkokääriäinen Epinotia immundana

Yleiskuvaus

Siipiväli 12–15 mm. Pää ja keskiruumis ruskehtavanharmaat, otsa ja huulirihmat usein valkeahkot; takaruumis vaaleanharmaa.

Etusiivet tummanharmaat, hiukan ruskeansekaiset, niissä mustia pilkkuja ja riipusteita. Etureunassa pieniä mustia ja valkeita pilkkuja, jotka muodostavat ulkosarakkeessa kaksoishakastäpliä. Tyvisarakkeen ulkoreuna suorakulmaisesti ulospäin taittunut. Keskisarakkeen sisäosa hyvin epäselvä etureunassa, takareunassa se muodostaa suuren, kolmikulmaisen, harmaanvalkean dorsaalilaikun, joka on tyvipuolelta terävärajainen, tummavarjoinen. Keskivyö kapea etureunassa, mustanruskea; takareunassa leveämpi ja sen keskikohdan takana hiukan ruosteenruskeaa varjostusta. Ulkosarake ruskeanharmaa, siinä pari mustaa viirua; siiven kärjessä musta täplä. Siipipeili harmahtavanvalkea takakulmassa, tummempi keskivyön puolelta, siinä joitakin mustia suomuja; sen sisäreunassa, sen ja dorsaalilaikun välissä, on musta, tavallisesti epäselvä täplä. Ripset tummanruskeat, takakulman kohdalla valkeahkot ja kärjen takana kapea, valkea viiva. Takasiivet vaaleanharmaat; ripset hiukan vaaleammat, niissä tumma jakoviiru.

Toukka valkeahko tai vihertävänharmaa, purppuran- tai punertavansävyinen; nystyrät ruumiin väriset, huomaamattomat. Pää kellertävänruskea; niskakilpi kellertävänruskea tai ruskea, takaa ja sivuilta tummempi, keskisauma valkeahko; peräkilpi heikosti kitinisoitunut, huomaamaton; peräkampa olemassa.

Kotelo verrattain vanttera, 6,5–7 mm, punaruskea. Otsa selvästi kohonnut, pyöristynyt. Siipiaiheiden kärki tylppä. Metanotum kuroutunut tuskin puoliväliin. Takaruumiin jaokkeiden tyvirivin piikit hiukan suuremmat kuin kaudaalirivin. A2:n piikit tuskin pienemmät kuin A3:n. A4:ssä 4–5 piikkiä tyvirivissä ja 14–16 piikkiä kaudaalirivissä D-sukasten välissä. Peräkoukkuja 2 paria, perianaalikoukkuja 1 pari. Kremaster kohtalaisen kupera, ventraalireunus selvä, vatsapuolen ryppyisyys hienoa, ohutta.

Tunnistaminen

Muistuttaa koivusoukkokääriäistä (E. tetraquetrana), mutta on tummempi; etusiipien tyvisarake mustahkompi, sen reuna teräväkulmainen; dorsaalilaikku selvempi; siipipeilin tyvipuolen tumma täplä heikompi.

Mikroskooppiset tuntomerkit

Koiraan genitaalit muistuttavat kermasoukkokääriäisen (E. bilunana) ja norkkosoukkokääriäisen (E. demarniana) omia, mutta cucullus selvästi kapeampi kuin sacculus, pitkänomainen, kärki ei leventynyt. Sociukset vain sisäreunasta karvaiset, pitkät, roikkuvat, lusikkamaiset.

Naaraan lamella postvaginalis käännetysti kolmiomainen, reuna hiukan paksuuntunut, takakulmat terävät.

Elinkierto

Lentää toukokuun puolivälistä kesäkuun loppuun ja joskus II sukupolvena heinäkuun alkupuolelta syyskuun alkuun.

Toukka syys–toukokuussa; talvehtii; joskus kesäpolvi heinäkuussa.

Elintavat

Lepää päivällä lepän rungoilla. Lentää illalla; tulee yöllä valolle.

Toukka elää lepällä (Alnus) ja koivulla (Betula), norkoissa; joskus kesäpolvi heinäkuussa pitkittäisessä lehtikäärössä.

Koteloituu silkkiseen koppaan lehtikarikkeeseen, maahan tai sammaleen alle.

Elinympäristö

Tuoreissa valoisissa metsissä, rannoilla.

Ensisijainen
  • Ml – lehdot (myös kuusivaltaiset)
?

Viitteet

Bentinck, G. A. & Diakonoff, A. 1968. De Nederlandse Bladrollers (Tortricidae). Monografieën van de Nederlandsche Entomologische Vereeniging 3. 201, [99] s.

Bradley, J. D., Tremewan, W. G. & Smith, A. 1979. British Tortricoid Moths. Tortricidae: Olethreutinae. The Ray Society, London. 336, [43] s.

van Deurs, W. 1956. Sommerfugle. VIII. Viklere. Danmarks Fauna 61. 292, [XXXI] s.

Fischer von Röslerstamm, J. E. 1834–1843. Abbildungen zur Berichtigung und Ergänzung der Schmetterlingskunde, besonders der Microlepidopterologie als Supplement zu Treitschke's und Hübner's europaeischen Schmetterlingen, mit erläuterndem Text. J. C. Hinrich, Leipzig. v, 6–304, (4), [100] s.

Kennel, J. 1908–1921. Die Palaearktischen Tortriciden. Eine monographische Darstellung. E. Schweizerbart'sche Verlagsbuchhandlung, Stuttgart. 742, [XXIV] s.

Meyrick, E. 1928. A revised handbook of British Lepidoptera. Watkins and Doncaster, London. vi, 914 s.

Patočka, J. 1983. Zur Puppenmorphologie und -taxonomie der dendrophilen Arten aus der Tribus Eucosmini (Lepidoptera, Tortricidae). Věstník Československé Společnosti zoologické 47(3): 184–208.

Pierce, F. N. & Metcalfe, J. W. 1922. The genitalia of the group Tortricidae of the Lepidoptera of the British Islands. An account of the morphology of the male clasping organs and the corresponding organs of the female. Oundle, Northants, F. N. Pierce, Liverpool. xxii, 101, [XXXIV] s.

Svensson, I. 2006. Nordens vecklare (Lepidoptera, Tortricidae). Entomologiska sällskapet i Lund. 349 s.

Lähde: Laji.fi lajikuvaukset
Kuvaustekstin laatijat:

Harri Jalava

CC BY 4.0