Täpläsoukkokääriäinen – Epinotia ramella
- Yleiskuvaus
- Media
- Tunnistus
- Biologia
- Taksonomia
- Esiintyminen
- Näytteet
Yleiskuvaus
Siipiväli 12–16 mm. Pää ja keskiruumis kalpeankellertävät – valkeahkot, takaruumis ruskehtavanharmaa.
Koiraan etusiivissä ei kostaalitaitetta. Etusiipien ulkoreuna mutkainen; pohjaväri valkeahko, okrankeltaisen sävyinen. Tyvisarakkeessa joitakin mustia suomuja. Etureunassa pieniä, mustia hakastäpliä. Takareunassa 1/3 kohdalla suuri, musta, kolmikulmainen laikku ja lähellä takakulmaa samannäköinen, mutta kalpeampi ja varjomainen pretornaalilaikku. Siipipeili lyijynharmaan juovan ympäröimä, siinä suonien kohdalla mustia juovia. Siiven kärki tummanharmaapeitteinen. Ripset ruskeanharmaat, takakulmassa vaaleat, niissä hieno, musta tyviviiru, joka siiven kärjen takana on vaalean viivan katkaisema. Muodolla f. costana (Duponchel, 1836) koko takapuolisko mustanharmaakehnäinen. Takasiivet ruskeanharmaat; ripset vaaleammat, niissä tumma jakoviiru.
Toukka kellertävänvalkea tai ruskehtavanvalkea; nystyrät kellertävänruskeat. Pää ja niskakilpi ruskeat – mustanruskeat; peräkilpi kellertävänruskea; rintajalat ruskeat.
Kotelo 6–7 mm, punertavanruskea. Pintarakenne hieno – kohtalaisen hieno. Otsassa verrattain pieni uloke. Kremaster ilman hammas- tai harjannerakenteita. Perianaali- ja peräsukaset koukkumaiset.
Mikroskooppiset tuntomerkit
Koiraan genitaalit muistuttavat koivusoukkokääriäisen (E. tetraquetrana) omia, mutta uncus hiukan pienempi; sociukset pitkät ja sarvimaiset; sacculus leveämpi; cucullus leveämpi, enemmän nuijamainen, ylöspäin taipunut.
Naaraan lamella postvaginalis pieni, ylöspäin kapeneva; colliculum hyvin kapea, pikarimainen.
Elinkierto
Lentää heinä–elokuussa.
Toukka syys–toukokuussa; talvehtii pienenä.
Elintavat
Lentää iltahämärissä; tulee yöllä valolle.
Toukka elää koivulla (Betula), hedenorkoissa ja avautuvissa silmuissa.
Koteloituu silkkiseen koppaan etäälle toukan ruokailupaikasta.
Elinympäristö
Koivua kasvavissa metsissä, metsänreunoilla, sararämeillä.
- Ml – lehdot (myös kuusivaltaiset)
Viitteet
Bentinck, G. A. & Diakonoff, A. 1968. De Nederlandse Bladrollers (Tortricidae). Monografieën van de Nederlandsche Entomologische Vereeniging 3. 201, [99] s.
Bradley, J. D., Tremewan, W. G. & Smith, A. 1979. British Tortricoid Moths. Tortricidae: Olethreutinae. The Ray Society, London. 336, [43] s.
van Deurs, W. 1956. Sommerfugle. VIII. Viklere. Danmarks Fauna 61. 292, [XXXI] s.
Kennel, J. 1908–1921. Die Palaearktischen Tortriciden. Eine monographische Darstellung. E. Schweizerbart'sche Verlagsbuchhandlung, Stuttgart. 742, [XXIV] s.
Meyrick, E. 1928. A revised handbook of British Lepidoptera. Watkins and Doncaster, London. vi, 914 s.
Patočka, J. & Turčáni, M. 2005. Lepidoptera pupae. Central European species. Apollo books, Stenstrup. Text volume: 542 s., Plate volume: 321 s.
Pierce, F. N. & Metcalfe, J. W. 1922. The genitalia of the group Tortricidae of the Lepidoptera of the British Islands. An account of the morphology of the male clasping organs and the corresponding organs of the female. Oundle, Northants, F. N. Pierce, Liverpool. xxii, 101, [XXXIV] s.
Svensson, I. 2006. Nordens vecklare (Lepidoptera, Tortricidae). Entomologiska sällskapet i Lund. 349 s.