Kirjosoukkokääriäinen Epinotia subocellana

Yleiskuvaus

Siipiväli 11–14 mm. Pää ja huulirihmat valkeahkot, keskiruumis harmaanvalkea, takaruumis harmaa.

Koiraan etusiipien kostaalitaite ulottuu keskikohtaan. Etusiipien ulkoreuna taipunut sisäänpäin kärjen takana; pohjaväri valkea – okranvalkea. Etu- ja takareunassa mustanruskeita hakastäpliä. Tyvisarake mustariipusteinen, katkennut etureunan läheltä, sen ulkoreuna ulospäin taittunut. Keskivyö sekoitus ruosteenruskeaa, kiiltävän sinertävää ja mustaa, hyvin epäsäännöllisesti. Siipipeili tumman sinertävän metallinkiiltoinen; keskeltä kapealti ruosteenkeltainen, suonien kohdalta vahvasti mustajuovainen. Siiven kärki ruosteenruskea. Ripset terävän, mustan tyviviirun ulkopuolella hienosti vaaleat, sitten ruskeanharmaat, takakulmassa valkeat. Takasiivet ruskehtavanharmaat, tyvestä vaaleammat; ripset valkeat, harmaapeitteiset, niissä tumma jakoviiru.

Toukka kellertävän- tai vihertävänvalkea, läpikuultava; nystyrät ruumiin väriset, kiiltävät. Pää vaalean kellanruskea, pistesilmien ja takakulmien alueet mustahkot; niska- ja peräkilpi vaaleankeltaiset.  

Kotelo 5,5–6,2 mm, kellertävänruskea. Otsa selvästi kohonnut. Jaokkeen A2 piikit selvästi pienemmät kuin A3:n. A4:n tyvirivissä D-sukasten välissä 4–5 piikkiä ja kaudaalirivissä 10–16 piikkiä. Peräkoukkuja 2 paria, perianaalikoukkuja 1 pari. Kremaster hiukan kupera, sen vatsapuoli ilman hampaita.

Mikroskooppiset tuntomerkit

Koiraan uncus leveä, lyhyt, kaksihaarainen; sociukset suipot, kaarevat. Sacculuksen alareunan keskellä ulkonema, jossa ryhmä piikkejä; sivulämssän kaula cuculluksen levyinen; cucullus leveäkärkinen.

Naaraan lamella postvaginalis leveän Y:n muotoinen.

Elinkierto

Lentää kesä–heinäkuussa.

Toukka elo–toukokuussa; talvehtii täysikasvuisena.

Elintavat

Lentää iltahämärissä; tulee yöllä valolle.

Toukka elää karkealehtisillä pajuilla (Salix) kuten raidalla (S. caprea), alaspäin taitetun lehden tai kahden yhteenkudotun lehden välissä. Talvehtii kopassa lehtikarikkeen ja sammalen seassa.

Koteloituu keväällä tähän koppaan.

Elinympäristö

Lehti- ja sekametsissä, rannoilla, rämeillä.

Ensisijainen
  • Ml – lehdot (myös kuusivaltaiset)
Toissijaiset
  • Ih – hakamaat, lehdesniityt ja metsälaitumet
?

Viitteet

Bentinck, G. A. & Diakonoff, A. 1968. De Nederlandse Bladrollers (Tortricidae). Monografieën van de Nederlandsche Entomologische Vereeniging 3. 201, [99] s.

Bradley, J. D., Tremewan, W. G. & Smith, A. 1979. British Tortricoid Moths. Tortricidae: Olethreutinae. The Ray Society, London. 336, [43] s.

van Deurs, W. 1956. Sommerfugle. VIII. Viklere. Danmarks Fauna 61. 292, [XXXI] s.

Kennel, J. 1908–1921. Die Palaearktischen Tortriciden. Eine monographische Darstellung. E. Schweizerbart'sche Verlagsbuchhandlung, Stuttgart. 742, [XXIV] s.

Meyrick, E. 1928. A revised handbook of British Lepidoptera. Watkins and Doncaster, London. vi, 914 s.

Patočka, J. 1983. Zur Puppenmorphologie und -taxonomie der dendrophilen Arten aus der Tribus Eucosmini (Lepidoptera, Tortricidae). Věstník Československé Společnosti zoologické 47(3): 184–208.

Pierce, F. N. & Metcalfe, J. W. 1922. The genitalia of the group Tortricidae of the Lepidoptera of the British Islands. An account of the morphology of the male clasping organs and the corresponding organs of the female. Oundle, Northants, F. N. Pierce, Liverpool. xxii, 101, [XXXIV] s.

Svensson, I. 2006. Nordens vecklare (Lepidoptera, Tortricidae). Entomologiska sällskapet i Lund. 349 s.

Lähde: Laji.fi lajikuvaukset
Kuvaustekstin laatijat:

Harri Jalava

CC BY 4.0