Jalavasoukkokääriäinen – Epinotia abbreviana

Siipiväli 13–16 mm. Pää ja keskiruumis etusiipien pohjavärin mukaan ruosteenkeltaiset – ruskeanharmaat,  takaruumis harmaa.

Koiraan etusiivet ilman kostaalitaitetta. Etusiipien ulkoreuna mutkainen. Hyvin muunteleva: etusiivet valkeat – valkeahkonruskeat, ruskeatäpläiset ja -riipusteiset. Kuviot ruosteenruskeat. Tyvisarakkeessa hyvin vaaleaa kehnää, sen ulkoreuna taittuu keskeltä suorakulmaisesti ulospäin. Keskivyössä tummanruskeaa varjostusta, se on kapea etureunassa, leveä takareunassa; yhtyy epäsäännölliseen laikkuun ulkosarakkeessa. Etureunassa tummanruskeita hakastäpliä; siiven kärjessä pieni, pyöreä, ruosteenvärinen täplä. Ripset ruskeat, niissä musta tyviviiru, kärkitäplän takana niissä hieno, valkea viiva. Kuviot usein ruskean tai sinertävänruskean kehnän peittämät. Takasiivet ruskehtavanharmaat; ripset vaaleammat, usein lähes valkeahkot, niissä leveä, diffuusi, tumma jakoviiru.

Toukka vaalean kellertävänvihreä, selkä joskus ruskeansävyinen; nystyrät mustat, pienet. Pää, niskakilpi ja rintajalat tummanruskeat tai kiiltävänmustat, niskakilvessä valkeahko keskisauma; peräkilpi heikosti kitinisoitunut, huomaamaton.

Kotelo 5–6,5 mm, vaalean kellertävänruskea. Sukaset kohtalaisen vahvat. Otsa hyvin heikosti kupera. Jaokkeen A4 tyvirivissä sukasten D1 välissä 4–6 piikkiä. Peräkoukkuja 3 paria, perianaalikoukkuja 1 pari.

Koiraan uncus pitkä ja hyvin kapea, sen kärki pieni, epäselvästi jakautunut; sociukset soikeat, kärjestä tylpän koverat sivusta katsottuna. Sivulämssä vahvasti S:n muotoinen; sacculuksen liitoskohdassa 1/4 kohdalla syvä lovi.

Naaraan anaalipapillit jalkaterän muotoiset, sivulta katsottuna selvästi kaarevat, niiden sivuilla pitkiä, koukkupäisiä sukasia. Ostium pieni; lamella postvaginalis hienopisteinen, sen sivuilla terävä kulma. Corpus bursaessa kaksi suurta, sarvimaista signumia.

Lentää kesä–heinäkuussa.

Toukka touko–kesäkuussa.

Lentää hämärän tultua ja illalla; tulee yöllä valolle.

Toukka elää jalavalla (Ulmus), ensin lehtisilmuissa, minkä seurauksena lehden kasvaessa ilmaantuu näkyviin tyypillinen rengasmainen, pienistä rei'istä muodostunut kuvio; myöhemmin yhteenkudottujen lehtien välissä.

Koteloituu silkkiseen koppaan toukan suojapaikkaan tai lehtikarikkeen sekaan maahan.

Lehdoissa.

Lepiforum

Moth Dissection UK

Plant Parasites of Europe

Svenska fjärilar

Bentinck, G. A. & Diakonoff, A. 1968. De Nederlandse Bladrollers (Tortricidae). Monografieën van de Nederlandsche Entomologische Vereeniging 3. 201, [99] s.

Bradley, J. D., Tremewan, W. G. & Smith, A. 1979. British Tortricoid Moths. Tortricidae: Olethreutinae. The Ray Society, London. 336, [43] s.

Dang, P. T. 1993. First North American records of Epinotia abbreviana (Tortricidae), a European pest of Ulmus species. Journal of The Lepidopterists' Society 47(1): 55–59.

van Deurs, W. 1956. Sommerfugle. VIII. Viklere. Danmarks Fauna 61. 292, [XXXI] s.

Kennel, J. 1908–1921. Die Palaearktischen Tortriciden. Eine monographische Darstellung. E. Schweizerbart'sche Verlagsbuchhandlung, Stuttgart. 742, [XXIV] s.

Meyrick, E. 1928. A revised handbook of British Lepidoptera. Watkins and Doncaster, London. vi, 914 s.

Patočka, J. 1983. Zur Puppenmorphologie und -taxonomie der dendrophilen Arten aus der Tribus Eucosmini (Lepidoptera, Tortricidae). Věstník Československé Společnosti zoologické 47(3): 184–208.

Pierce, F. N. & Metcalfe, J. W. 1922. The genitalia of the group Tortricidae of the Lepidoptera of the British Islands. An account of the morphology of the male clasping organs and the corresponding organs of the female. Oundle, Northants, F. N. Pierce, Liverpool. xxii, 101, [XXXIV] s.

Svensson, I. 2006. Nordens vecklare (Lepidoptera, Tortricidae). Entomologiska sällskapet i Lund. 349 s.