Pilkkasoukkokääriäinen – Epinotia brunnichana
- Yleiskuvaus
- Media
- Tunnistus
- Biologia
- Taksonomia
- Esiintyminen
- Näytteet
Yleiskuvaus
Siipiväli 18–23 mm. Pää ja keskiruumis etusiipien pohjan väriset, takaruumis harmaa.
Koiraan etusiipien kostaalitaite ulottuu 1/3 kohdalle tai ulommas. Etusiipien pohjaväri vaaleanharmahtava – ruskea, harmaariipusteinen. Kuviot harmaat – okranharmaat, mustansekaiset. Takareunassa suuri, valkea dorsaalilaikku, jossa usein pieniä, mustia täpliä; se on vahvasti mustareunainen ja sen etureunan kärki tylppä, sisäreuna kohtalaisen viisto. Ulkosarakkeessa kärjen lähellä pieniä, mustia täpliä ja usein lisäksi yksi suurempi, häipyvärajainen, epäsäännöllinen, musta laikku. Ripset tummanharmaat, tyviviiru hiukan vaaleampi. Takasiivet vaalean ruskehtavanharmaat, kärjestä tummemmat; ripset harmahtavanvalkeat, niissä diffuusit, harmaat jakoviirut tyven ja kärjen lähellä.
Toukka samean valkeahkonharmaa; nystyrät kiiltävän tummanharmaat tai mustat. Pää ja niskakilpi mustanruskeat, keskisauma valkeahko; peräkilpi huomaamaton; peräkampa olemassa; rintajalat mustat.
Kotelo punertavanruskea.
Tunnistaminen
Nimimuoto ja poikkivyölliset muodot muistuttavat joitakin vaihtelevasoukkokääriäisen (E. solandriana) muotoja, mutta dorsaalilaikku on lähes nelikulmainen, ei kolmikulmainen; sen sisäreuna vähemmän viisto.
Mikroskooppiset tuntomerkit
Koiraan tegumenin kärki uncusmaisesti ulkoneva, suipohko. Sociukset melko pitkät, kapeat. Sivulämssä melko vahvasti kuroutunut; sekä sacculus että lämssän costa kolmiomaisesti ulkonevat; cucullus pitkä ja kapea, hiukan ylöspäin taipunut, sen alareuna muodostaa kulman ulospäin.
Naaraan sterigma ei kokonaan kehittynyt. Colliculum pieni, pyöreä, pikarimainen. Corpus bursaessa kaksi melko pientä, hiukan erilaista signumia.
Elinkierto
Lentää heinäkunn puolivälistä syyskuun puoliväliin.
Muna talvehtii.
Toukka touko–kesäkuussa.
Elintavat
Lentää illalla; tulee yöllä valolle.
Toukka elää koivulla (Betula), poikittaisessa lehtikäärössä.
Koteloituu silkistä ja maapartikkeleista valmistettuun koppaan maahan.
Elinympäristö
Koivu- ja sekametsissä, hakamailla, metsänreunoilla.
- Ml – lehdot (myös kuusivaltaiset)
Viitteet
Bentinck, G. A. & Diakonoff, A. 1968. De Nederlandse Bladrollers (Tortricidae). Monografieën van de Nederlandsche Entomologische Vereeniging 3. 201, [99] s.
Bradley, J. D., Tremewan, W. G. & Smith, A. 1979. British Tortricoid Moths. Tortricidae: Olethreutinae. The Ray Society, London. 336, [43] s.
van Deurs, W. 1956. Sommerfugle. VIII. Viklere. Danmarks Fauna 61. 292, [XXXI] s.
Kuznetsov, V. I. 1988. Leaf-rollers (Lepidoptera: Tortricidae) of the southern part of the Soviet Far East and their seasonal cycles. Teoksessa: Kryzhanovskii, O. L. (toim.): Lepidopterous fauna of the USSR and adjacent countries. Oxonian Press Pvt. Ltd, New Delhi. S. 57–249.
Pierce, F. N. & Metcalfe, J. W. 1922. The genitalia of the group Tortricidae of the Lepidoptera of the British Islands. An account of the morphology of the male clasping organs and the corresponding organs of the female. Oundle, Northants, F. N. Pierce, Liverpool. xxii, 101, [XXXIV] s.
Svensson, I. 2006. Nordens vecklare (Lepidoptera, Tortricidae). Entomologiska sällskapet i Lund. 349 s.