Kolmiosoukkokääriäinen – Epinotia trigonella

Siipiväli 15–21 mm. Pää ruosteenkellertävä, takaa harmaa, keskiruumis siniharmaa, takaruumis kalpeanharmaa.

Koiraan etusiipien kostaalitaite ulottuu keskikohtaan. Etusiipien tyvikolmannes sinertävänharmaa värin ulottuen etureunassa hiukan ulommas; väri vaihtuu asteittain kärkikolmanneksen kirkkaan ruosteenkeltaiseksi; pitkin siipeä runsaasti pieniä, mustia täpliä. Etureunassa enemmän tai vähemmän selviä tummia ja kalpean ruosteenkeltaisia hakastäpliä. Keskellä takareunaa suuri, pyöreähkö tai etuosasta kulmikas, valkea tai okranvalkea dorsaalilaikku, jonka takareunassa hiukan harmahtavia suomuja. Siipipeili samankokoinen ja samavärinen, siinä melko heikko, harmahtavanruskea varjojuova. Ripset kellertävänharmaat, tyvestä vaaleammat, niissä mustahko jakoviiru, takakulman kohdalla valkeat. Takasiivet harmaat, kärjessä joskus ruosteenruskeaa sävyä; ripset vaaleamman harmaat, harmaan jakoviirun sisä- ja ulkopuolelta hienosti vaaleammat.

Toukka kellertävänvalkea – harmahtavanvalkea; nystyrät tummanruskeat tai mustat. Pää kellertävänruskea; niska- ja peräkilpi kellertävänruskeat, joskus vihreänsävyiset; rintajalat kellertävänruskeat tai mustat.

Kotelo 7–7,5 mm, punertavanruskea. Sukaset pitkät, vahvat. Otsassa tuntosarvien välissä kohouma, muuten pyöristynyt. Jaokkeen A4 tyvirivissä sukasten D1 välissä 6–8 piikkiä. Peräkoukkuja 3 paria, perianaalikoukkuja 1 pari.

Koiraan sociukset pitkänomaisen kolmikulmaiset; gnathos ei jakautunut. Sivulämssä kaareva; sacculus pyöristynyt, lämssän alareunan sisenemä keskikohdan sisäpuolella kapea, melko syvä; cucullus valvulan pituinen. Aedeaguksessa 20–24 kornuuttia.

Naaraan lamella postvaginalis poikittainen, vastakkaisen kolmiomainen, kalvomainen; ostium pieni, pyöreä.

Lentää elo–syyskuussa.

Muna talvehtii.

Toukka kesä–heinäkuussa.

Lentää iltahämärissä; tulee yöllä valolle.

Toukka elää koivulla (Betula), taitellun lehdenreunan sisällä tai yhteenkudottujen lehtien välissä. Suosii nuoria puita.

Koteloituu löyhään koppaan maahan.

Metsissä, koivua kasvavilla soilla.

Lepiforum

Moth Dissection UK

Plant Parasites of Europe

Svenska fjärilar

Bentinck, G. A. & Diakonoff, A. 1968. De Nederlandse Bladrollers (Tortricidae). Monografieën van de Nederlandsche Entomologische Vereeniging 3. 201, [99] s.

Bradley, J. D., Tremewan, W. G. & Smith, A. 1979. British Tortricoid Moths. Tortricidae: Olethreutinae. The Ray Society, London. 336, [43] s.

van Deurs, W. 1956. Sommerfugle. VIII. Viklere. Danmarks Fauna 61. 292, [XXXI] s.

Kennel, J. 1908–1921. Die Palaearktischen Tortriciden. Eine monographische Darstellung. E. Schweizerbart'sche Verlagsbuchhandlung, Stuttgart. 742, [XXIV] s.

Kuznetsov, V. I. 1988. Leaf-rollers (Lepidoptera: Tortricidae) of the southern part of the Soviet Far East and their seasonal cycles. Teoksessa: Kryzhanovskii, O. L. (toim.): Lepidopterous fauna of the USSR and adjacent countries. Oxonian Press Pvt. Ltd, New Delhi. S. 57–249.

Meyrick, E. 1928. A revised handbook of British Lepidoptera. Watkins and Doncaster, London. vi, 914 s.

Patočka, J. 1983. Zur Puppenmorphologie und -taxonomie der dendrophilen Arten aus der Tribus Eucosmini (Lepidoptera, Tortricidae). Věstník Československé Společnosti zoologické 47(3): 184–208.

Pierce, F. N. & Metcalfe, J. W. 1922. The genitalia of the group Tortricidae of the Lepidoptera of the British Islands. An account of the morphology of the male clasping organs and the corresponding organs of the female. Oundle, Northants, F. N. Pierce, Liverpool. xxii, 101, [XXXIV] s.

Pöyry, J. 2001. Suoperhosten uhanalaisuus ja suojelutilanne Etelä-Suomessa. Julk.: Aapala K. (toim.): Soidensuojelualueverkon arviointi. Suomen ympäristö 490: 213–257. Helsinki.

Svensson, I. 2006. Nordens vecklare (Lepidoptera, Tortricidae). Entomologiska sällskapet i Lund. 349 s.