Ketokirjokääriäinen – Celypha cespitana

Siipiväli 12–16 mm. Naaras on pienempi ja kapeampisiipinen kuin koiras. Pää ja keskiruumis etusiipien pohjan väriset, takaruumis vaaleampi, ruskehtavanharmaa.

Etusiipien ulkoreuna melko viisto; pohjaväri hopeankiiltoisen valkeahko, siinä vahvoja tummempia, okrankeltaisia – punertavanruskeita poikkijuovia. Etureunassa useita mustanruskeita hakastäpliä. Kuviot ruosteenruskeat. Tyvisarakkeen ulkoreuna hiukan hampainen; keskivyön ulkoreunassa 2 terävää uloketta. Pretornaalilaikku yhtyy osittain keskivyöhön. Subterminaalivyö lähtee tummasta täplästä ripsissä hiukan takakulman etupuolella ja kulkee hyvin viistosti siiven poikki, ei ulotu etureunaan. Kärjessä suuri, kolmikulmainen täplä. Ripset ruskehtavanroosat, kärjessä ja subterminaalivyön kahdalla tummat. Takasiivet ruskehtavanharmaat; ripset valkeahkot, niissä tummemman harmaa jakoviiru.

Toukka ruskea; keskiruumiin nystyrät tummanruskeat, takaruumiin nystyrät ruumiin väriset, huomaamattomat. Pää vaaleanruskea; niska- ja peräkilpi sekä rintajalat tummanruskeat.

Muistuttaa juovakirjokääriäistä (C. rivulana), mutta on selvästi pienempi.

Koiraan genitaalit muistuttavat pihakirjokääriäisen (C. striana) omia, mutta sacculus hiukan kapeampi, siinä samat sukasryhmät; cucullus pitkä ja kapea, ei kärjestä leventynyt.

Naaraan sterigma suuri, kolmikulmainen, sivukulmat liuskamaisesti ulkonevat, kärki pyöreä; ostium uurre yläpuoliskossa, sen reuna kohonnut ja siinä kaksi suoraa, eteenpäin suuntautunutta liuskaa. Signum pyöreä, rakeinen.

Lentää kesä–elokuussa.

Toukka elo–toukokuussa; talvehtii nuorena.

Lentää päivällä, varsinkin aurinkoisella säällä; tulee yöllä silloin tällöin valolle.

Toukka elää mm. maitteilla (Lotus), kanervalla (Calluna vulgaris) ja keltanoilla (Hieracium), silkkisessä putkessa ravintokasvin alaosissa.

Koteloituu toukan suojapaikkaan.

Kedoilla, nummilla.

Lepiforum

Moth Dissection UK

Plant Parasites of Europe

Svenska fjärilar

Bentinck, G. A. & Diakonoff, A. 1968. De Nederlandse Bladrollers (Tortricidae). Monografieën van de Nederlandsche Entomologische Vereeniging 3. 201, [99] s.

Bradley, J. D., Tremewan, W. G. & Smith, A. 1979. British Tortricoid Moths. Tortricidae: Olethreutinae. The Ray Society, London. 336, [43] s.

van Deurs, W. 1956. Sommerfugle. VIII. Viklere. Danmarks Fauna 61. 292, [XXXI] s.

Kennel, J. 1908–1921. Die Palaearktischen Tortriciden. Eine monographische Darstellung. E. Schweizerbart'sche Verlagsbuchhandlung, Stuttgart. 742, [XXIV] s.

Kuznetsov, V. I. 1988. Leaf-rollers (Lepidoptera: Tortricidae) of the southern part of the Soviet Far East and their seasonal cycles. Teoksessa: Kryzhanovskii, O. L. (toim.): Lepidopterous fauna of the USSR and adjacent countries. Oxonian Press Pvt. Ltd, New Delhi. S. 57–249.

Meyrick, E. 1928. A revised handbook of British Lepidoptera. Watkins and Doncaster, London. vi, 914 s.

Nieminen, M. & Kaitila, J.-P. 2000. Saaristomeren kansallispuiston niittyjen ja hakojen perhoset. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A 111: 1–221.

Pierce, F. N. & Metcalfe, J. W. 1922. The genitalia of the group Tortricidae of the Lepidoptera of the British Islands. An account of the morphology of the male clasping organs and the corresponding organs of the female. Oundle, Northants, F. N. Pierce, Liverpool. xxii, 101, [XXXIV] s.

Svensson, I. 2006. Nordens vecklare (Lepidoptera, Tortricidae). Entomologiska sällskapet i Lund. 349 s.