Pihakirjokääriäinen Celypha striana

Yleiskuvaus

Siipiväli 15–20 mm. Naaras on pienempi kuin koiras. Pää ja keskiruumis etusiipien pohjan väriset tai hiukan tummemman ruskeat, takaruumis kellertävänharmaa.

Etusiivet kalpean okranruskeat – tummanruskeat, usein punertavansävyiset; niissä tiheä, tummempi verkkokuvio. Tyvisarake vain heikosti tummempi, tumman, mutkaisen juovan reunustama. Keskivyö tumman harmahtavanruskea, keskeltä melko leveä, etu- ja takareunassa kapeampi, sen reunat epäsäännölliset. Hiukan ulkoreunan sisäpuolella tumma subterminaalivyö, joka kärjessä päättyy vielä tummempaan täplään. Ripset punertavanruskeat, niissä tumma jakoviiru. Takasiivet harmaat, naaraalla tummemmat; ripset ruskehtavan- – kellertävänvalkeat, niissä vahva, ruskea jakoviiru.

Toukka kellertävänvalkea; nystyrät ruumiin väriset, huomaamattomat. Pää vaaleanruskea; niska- ja peräkilpi kellertävänruskeat.

Kotelo vaaleanruskea.

Mikroskooppiset tuntomerkit

Koiraan tegumen melko leveä; uncus taipunut. Sacculus hyvin leveä, soikea, sen kärjessä 8–12 vahvaa piikkiä ja sen alapuolella tiheä kimppu pitkiä, neulamaisia sukasia; cucullus kapea, lähes lusikkamainen. Aedeagus pitkä, ohut.

Naaraan lamella postvaginalis leveä, käännetyn puolisuunnikkan muotoinen, sen keskellä kartiomainen kohouma, jonka etuosassa syvä halkio; sen läpi kulkee kapea, putkimainen ostium; colliculum lyhyt, kapea, suppilomainen. Signum pieni, rakeinen papilli.

Elinkierto

Lentää kesä–elokuussa.

Toukka syys–toukokuussa ; talvehtii nuorena.

Elintavat

Koiraat lentävät päivällä auringonpaisteessa. Molemmat sukupuolet lentävät iltahämarissä ja tulevat hyvin valolle.

Toukka elää voikukalla (Taraxacum); syksyllä juurien pinnalla, talvehdittuaan keväällä juurien sisällä.

Koteloituu silkistä ja maapartikkeleista tehtyyn koppaan juuriin tai niiden lähelle.

Elinympäristö

Hiekkarannoilla, kedoilla, hakamailla, pientareilla.

Ensisijainen
  • Iu – uuselinympäristöt
Toissijaiset
  • Ip – puistot, pihamaat ja puutarhat
  • In – kuivat niityt, kedot ja nummet
  • Rin – niittyrannat
?

Viitteet

Bentinck, G. A. & Diakonoff, A. 1968. De Nederlandse Bladrollers (Tortricidae). Monografieën van de Nederlandsche Entomologische Vereeniging 3. 201, [99] s.

Bradley, J. D., Tremewan, W. G. & Smith, A. 1979. British Tortricoid Moths. Tortricidae: Olethreutinae. The Ray Society, London. 336, [43] s.

van Deurs, W. 1956. Sommerfugle. VIII. Viklere. Danmarks Fauna 61. 292, [XXXI] s.

Kennel, J. 1908–1921. Die Palaearktischen Tortriciden. Eine monographische Darstellung. E. Schweizerbart'sche Verlagsbuchhandlung, Stuttgart. 742, [XXIV] s.

Meyrick, E. 1928. A revised handbook of British Lepidoptera. Watkins and Doncaster, London. vi, 914 s.

Nieminen, M. & Kaitila, J.-P. 2000. Saaristomeren kansallispuiston niittyjen ja hakojen perhoset. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A 111: 1–221.

Pierce, F. N. & Metcalfe, J. W. 1922. The genitalia of the group Tortricidae of the Lepidoptera of the British Islands. An account of the morphology of the male clasping organs and the corresponding organs of the female. Oundle, Northants, F. N. Pierce, Liverpool. xxii, 101, [XXXIV] s.

Svensson, I. 2006. Nordens vecklare (Lepidoptera, Tortricidae). Entomologiska sällskapet i Lund. 349 s.

Lähde: Laji.fi lajikuvaukset
Kuvaustekstin laatijat:

Harri Jalava

CC BY 4.0