Sysipalsamikääriäinen – Pristerognatha fuligana
- Yleiskuvaus
- Media
- Tunnistus
- Biologia
- Taksonomia
- Esiintyminen
- Näytteet
Yleiskuvaus
Siipiväli 14–17 mm. Pää ja keskiruumis samean harmaanruskeat – tumman siniharmaat, ruskeansekaiset; takaruumis harmaanruskea.
Etusiivet ruskehtavanharmaat; kuviot mustahkonruskeat, epäselvät ja toisiinsa yhtyvät. Tyvisarakkeessa lyijynkiiltoisia täpliä; keskisarakkeen sisäosa lähes kokonaan lyijynkiiltoinen, muualla lähinnä tummien kuvioiden reunoilla lyijynkiiltoisia poikkijuovia ja täpliä. Keski- ja ulkosarakkeessa sirotellusti ruosteenkeltaisia täpliä, sekä vähän takakulmassa. Siipiripset tummanruskeat – lyijynväriset, takakulmasta joskus vaaleammat (vrt. keltapalsamikääriäinen (P. penthinana)), tyviviiru musta. Takasiivet tumman harmaanruskeat, tyvestä hiukan vaaleammat; ripset ruskehtavat – valkeahkot, niissä tumma jakoviiru.
Toukka vaaleanvihreä; nystyrät hiukan tummemmat. Pää kellanruskea; niskakilpi harmaanruskea.
Kotelo 7,0–9,0 mm, punaruskea, pintarakenne kohtalaisen hieno. Siipisuonet heikot. Pään ulokkeella ei kumpumaista tyveä. 1 pari pieniä, harjasmaisia perianaalisukasia olemassa. Kremasterissa terävät sivuhampaat.
Mikroskooppiset tuntomerkit
Koiraan uncus kolmikulmainen, lyhyt ja karvainen; sociukset lyhyet, osittain seinämänmyötäiset; gnathos selvä, sen molemmilla puolilla alaspäin suuntautunut tylppä kärki. Sivulämssä kapea ja taipunut; sacculuksen ja lämssän kaulan välinen kulma pienempi kuin keltapalsamikääriäisellä.
Naaraan lamella antevaginalis pystyn puolisuunnikkaan muotoinen, pyöreäkulmainen; ostiumin halkio korkea ja leveä, sen paksuuntunut reuna W:n muotoinen. Signum hyvin pieni.
Elinkierto
Lentää kesäkuun puolivälistä heinäkuun loppuun.
Toukka syys–toukokuussa; talvehtii.
Elintavat
Lentää enimmäkseen iltapäivän auringonpaisteessa.
Toukka elää lehtopalsamilla (Impatiens noli-tangere), varren alaosissa, todennäköisesti korkammalla kuin keltapalsamikääriäisen toukka; talvehtii kuolleissa varsissa, mahdollisesti myös juurissa.
Koteloituu varren jäljelläolevaan osaan juuren ja ensimmäisen solmukohdan väliin.
Elinympäristö
Lehtokorvissa, kosteissa lehtimetsissä.
- Mlk – kosteat lehdot
Viitteet
Aarvik, L. 1986. Notes on the nomenclature of three species of Tortricidae. Nota lepidopterologica 9(3–4): 153–158.
Bentinck, G. A. & Diakonoff, A. 1968. De Nederlandse Bladrollers (Tortricidae). Monografieën van de Nederlandsche Entomologische Vereeniging 3. 201, [99] s.
Kennel, J. 1908–1921. Die Palaearktischen Tortriciden. Eine monographische Darstellung. E. Schweizerbart'sche Verlagsbuchhandlung, Stuttgart. 742, [XXIV] s.
Patočka, J. & Turčáni, M. 2005. Lepidoptera pupae. Central European species. Apollo books, Stenstrup. Text volume: 542 s., Plate volume: 321 s.
Pöyry, J. 2001. Suoperhosten uhanalaisuus ja suojelutilanne Etelä-Suomessa. Julk.: Aapala, K. (toim.): Soidensuojelualueverkon arviointi. Suomen ympäristö 490: 213–257. Helsinki.
Svensson, I. 2006. Nordens vecklare (Lepidoptera, Tortricidae). Entomologiska sällskapet i Lund. 349 s.